Suomalaiset tyytyväisiä elintasoonsa!
Tämän aamun uutisia kun kuuntelin niin niissä kerrottiin, että suomalaisista peräti 90% on tyytyväisiä nykyiseen elintasoonsa. Virheprosentiksi kerrottiin 3%-yksikköä mikä lienee syytä suosiolla luvusta vähentää – eli päätellä, että tyytyväisiä on 87%, mikä sekin on hyvä luku.
Kun tiedetään, että noin 10% talouksista saa toimeentulotukea niin tuo 90%:n luku on huima. Onko ehkä on jopa niin, että vain köyhät eivät ole tyytyväisiä elintasoonsa? Ei – en usko, että se on niin. Uskon pikemminkin, että sieltä köyhienkin joukosta löytyy elintasoonsa tyytyväisiä. Voi olla jopa niin, että enemmän tyytymättömiä on keskituloisissa töissäkäyvissä ihmisissä.
Uutisen mukaan liika tyytyväisyys voi olla jopa ongelma, ja sitä se varmasti onkin. Jos köyhä on tyytyväinen nykyiseen elintasoonsa niin eikö hän silloin ole ns. sosiaalipummi? Se sijaan keskituloisen tyytymättömyys on ainakin jossain määrin kannatettavaa – se saa hänet tekemään töitä päästäkseen parempaan elintasoon, jaa sen hän tekee sitten vaikka viemällä leivän… no jaa, jätän sanomatta.
Toki tehtiinhän taannoin muistaakseni tutkimus jossa valtaosa vastanneista työssäkäyvistä oli sitä mieltä, että ei ole valmis antamaan osaakaan työajastaan jotta työtön köyhä saataisiin työllistettyä. Toki löytyi joukosta niitäkin jotka olivat valmiita tekemään lyhempää työpäivää jos se auttaisi työttömiä saamaan töitä – he ainakin lienevät niitä jotka ovat nykyiseen elintasoonsa riittävän tyytyväisiä. Onko se sitten hyvä juttu?
10% pienituloisimmista mahtuvat noin suunnilleen kaikki opiskelijat. Toimeentulotuella noustaan helposti jo ylempiin tulodesiileihin.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä köyhä opiskelija elämiseensä saa ihan saman kuin muutenkin köyhä. Toki voi olla, että pitää elämiseen ottaa lainaa mutta se on oikeudenmukaiseksi katsottu, ja tulona huomioon otettavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Niinno jostain syystä hirveän moni jättää sen silti ottamatta ja pihistelee mieluummin.
Ilmoita asiaton viesti
Opiskelijat ovat kolmen tyytyväisimmän ryhmän joukossa – miksi?
Ilmoita asiaton viesti
Yleisestikin ottaen mielekäs tekeminen lisää tyytyväisyyden tunnetta.
Ilmoita asiaton viesti
Totta. Olet oikeassa. Se on kivaa kun saa harrastaa… mitä vaan sitten tykkääkin.
Ilmoita asiaton viesti
Opiskeluaikojani muistelen usein niin, että silloin minulla oli vähiten rahaa käytettävissä. Kuitenkin tuohon aikaan alkoholiin oli varaa enemmän kuin koskaan sen jälkeen.
Opiskeluajan toimeentulo riittää siis niukkuudesta huolimatta olennaiseen. Se on se, millä on merkitystä, kun mietimme tulojemme riittävyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyisin saa onneksi EU-ruoka-apupaketteja, arvo 3 euroa. Kulut 6e/pkt, kannattaa?
Ilmoita asiaton viesti
Moni tekee viikonloppuisin duunia. En yhtään ihmettele, kun työpaikan saanti on epävarmaa opintolainasta voi muodostua kamala riesa. Ei toimeentulotuella lyhennetä lainoja. Korko sentään on matalampi kun oman opintolainan korko aikoinaan. Silloin ei ollut mitään opintotukea.
Ilmoita asiaton viesti
#2
…..jotkut ovat varovaisia köyhä- sanan käytössä, koska yli 1 000 000 000 ihmistä maailmassa elää jatkuvasti yhdellä eurolla päivän.
Ilmoita asiaton viesti
Totta. Hyvä siis, että on määritelty oikein köyhyysraja.
Ilmoita asiaton viesti
paino sanalla ”elää” jos tuolla ei voisi elää niin olisivat kuolleita, anna suomessa euro päivässä köyhälle niin henki pois parissa viikossa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei köyhyys ole mitattavissa rahassa muuta kuin tilastoissa. Täällä joutuu pakosta maksamaan monesta asiasta jota ei edes tarvitsee. It-rahastetaan; jos tarttisi neuvoja puhelimen käytössä sellainen minulle tarjottu paketti maksaa vuodessa yhtä paljon kuin oikkuileva puhelimeni. Vaikka ei käyttäisi nettiä ollenkaan vaan olisi helppokäyttöinen ei älykäs puhelin joutuu perusmaksussa kuitenkin maksamaannetinkäytöstä. Entisiä alle euron maksavia puhelinliittymiä ei ole. Muutamassa vuodessa perusmaksut on noussut 1000%! Ei köyhälle eläkeläisellä ole mahdollista soitta jollekin Gurulle tai Helpsonille kun laitteet
takkuavat. Kahden euron minuuttitaksalla tulisi aikomoinen lasku ennen kuin ongelma selviäisi, jos selviäisi. Puhelimessa on vaikeata selittä mistä milloinkin pitää klikata kun alan termilogiakin on usein puutteellinen ja ohjelmat päivitetään vähä väliä.
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisi Suomessakin olla ison maailman tyyliin viiden euron kertakäyttöpuhelimia. Osta – soita – heitä roskiin, ja maailma… hmm. pelastuisiko?
Ilmoita asiaton viesti
Opiskeluvuosistani vain yhtenä mahduin alimpaan desiiliin, vaikka niitä on takana jo kuusi. Pelkillä kesätöillä ja opintotuilla pääsee helposti toiseen. Työskentelemällä opintojen ohessa jopa kolmanteen. Sen lisäksi opiskelijalla on pääsy halvempaan asumiseen (vastaa esimerkiksi Helsingissä helposti yli 3000€:n lisävuosituloja), matkustamiseen, ravintoloihin, viihteeseen ja jopa ruokaan. Henkisestikin se on kevyempää, sillä sen usein uskotaan olevan väliaikaista.
Sen sijaan tunnen useammankin vähäosaisen työttömän, jotka ovat vuodesta toiseen laahanneet alimmassa tulodesiilissä ilman noita etuuksia ja työmarkkinat näyttäytyvät heille täysin toivottomina. Harmittaa heidän puolestaan, itsekin kun opiskelijana vielä kuvittelin että se oli taloudellisesti rankkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä sinä. Silti opiskelijat ovat ylivoimaisesti Suomen pienituloisin väestöryhmä. Siis ylivoimaisesti.
Hienoa kuitenkin että sinulla meni kovaa.
Ilmoita asiaton viesti
Opiskelijat kuuluvat niihin tyytyväisimpiin. Ehkä vaan osalla heistä oli puhelin johon soitettiin?
Ilmoita asiaton viesti
Kun valitsee kysymykset sopivasti saa vaikka millaisia tuloksia. Ensin kysyy vaikka, että oletko huolestunut ympäristön pilaantumisesta ja sitten oletko tyytyväinen elintasoosi.? Kukapa haluaisi profiloitua ahneena ympäristön tuhoajana… Ihmiset eivät aina vastaa rehellisesti. Ei kannata uskoa kaikkia 0-tutkimuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Olen Jukan kanssa yhtä mieltä – minusta koko tutkimus on tehty ilmeisimmin nykyhallituksen toimien vahvistamiseksi! Toisin sanoen 0 -tutkimus.
Kannattaa mennä Myllypuroon tai Kallioon, ruokaa jonottavilta kysymään.
Puhelimessa kukaan ei halua ilmaista omaa tilannettaan rehellisesti, sillä kyselijän ääni saattaa jo olla sille este.
Kyselijällä on yhteystiedot, eli puhelinnumero, joka jo saattaa olla myös este oman elämäntilanteen paljastamiselle, vaikkakin kyselyt tehdään luottamuksellisina.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi minä olen tavannut etupäässä näitä kymppikerhoon kuuluvia?
Ilmoita asiaton viesti
”Pienet piirit”?
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä tuo valittamisasenteesi on tarttuvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kysyivätkö ruokajonoissa jonottavilta?
Ilmoita asiaton viesti
Oli varmaan puhelintutkimus. Eikä ehkä otettu huomioon, että kaikilla ei ole puhelinta, vai onko? No ehkä puhelimittomien määrä on kuitenkin niin pieni, että sillä ei olisi edes promillen vaikutusta, oletan.
Ilmoita asiaton viesti
” No ehkä puhelimittomien määrä on kuitenkin niin pieni, että sillä ei olisi edes promillen vaikutusta, oletan.”
Usein kuitenkin vähävaraisilla on puhelimena prepaid-tyyppinen liityntä, että kuinka usein tuollainen puhelinnumero ilmoitetaan puhelintutkimusta tukeville tahoille. Tai mistä tuollaisen puhelinnumeron saa tietoonsa kun operaattoritkaan eivät niitä tunne. Siis vähävaraisille ei voida soittaa kun heidän puhelinnumeronsa eivät ole tutkimusta tekevien tiedossa.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä pointti, totta. Tosin vaikka itselläni ei prepaidi olekaan niin numero on salainen.
Ilmoita asiaton viesti
Itse suosittelisin käyttämään omaa harkintaa ja suodatusta uutisia, tilastoja tai tutkimuksia lukiessa tai kuunnellessa. Lainaan tähän toisesta samaa aihetta käsittelevästä blogista vastauksen, joka mielestäni palauttaa asiat paremmin oikeaan perspektiiviin tämän asian suhteen.
”Ilmeisesti kolmemiljoonaa viikottaista lottoajaa eivät kuitenkaan kuulu siihen 90%:iin kansasta?”
Tai sitten minulta on mennyt täysin ohi, että 90% (+-3%) loton (eurojackpotin ym.) päävoiton saajista palauttaa 100% rahoista veikkaukselle, tai lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.
Ilmoita asiaton viesti
Kai sitä voi olla tyytyväinen mutta silti toivoa isoa lottovoittoa jonka saamisen jälkeen olisi enemmän kuin tyytyväinen?
Tuo mitä toteat oman harkinnan ja suodatuksen käyttämisestä on täyttä totta ja olen täysin samaa mieltä, kuten olen itsekin aiemmin blogissani kirjoittanut. Uutiset kun ovat yleensä tynkiä, niistä puuttuu paljon asiaa. Joskus niissä ei ole asiaa lainkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sitten päästäänkin heti yhteen tulkintaan. Oletko ”tyytyväinen” jos lottovoiton jälkeen olet enemmän ”tyytyväinen”? Ja etkö silloin jo määritelmän mukaan halua jotain lisää/enemmän jos kerran lottoat, ja toivot päävoittoa?
En ole tämän tekotapaan perehtynyt, mutta mikäli kyseessä esim. puhelinhaastattelu, niin miten paljon siihen vaikuttaa, että moni saattaa sanoa ”ihan hyvin/ok menee” valittamisen sijaan, kun ei ”kehtaa” muuta sanoa. Tai pelkää vaikuttavansa ”ahneelta” jos haluaa lisää/enemmän materiaa. Sitten toki perinteiset kysymysten asettelut, ketkä n.1000 osallistunut ym.
Kun katsoo esim. meidän autokantamme keski-ikää, niin en usko 90% ihmisistä huvin vuoksi ajavan niin vanhoilla autoilla. Eli miten ihminen ajattelee tuon elintason tai lisämaterian käsitteen. Itse näen, että ihminen ei ole 100% tyytyväinen ja haluaa lisää jo silloin, jos hän joutuu ajamaan vanhalla, sekä ajaisi uudemmalla (vaikka 5v vanhalla 10-15v vanhan sijaan) jos taloudellinen tilanne antaisi myöden (=haluaisi ajaa uudemmalla). Mutta miten tuon määrittelet yleisesti tai tässä tutkimuksessa? Tai miten moni ajattelee täysin toisin?
Mutta nämä ja moni muu asia on niitä tulkintoja ja suodatuksia, joita kannattaa harrastaa. Itse en tuohon tulokseen usko, etenkin jos tutkimus tehtäisiin anonyyminä tai kerättäisiin ihmisten puheista tutuille ym. Tai jos katsoo valituksen ja vastustuksen määrää poliittisten toimijoiden tekemisten suhteen viime vuosina.
Eli jos tuo 3M lottoajaa ei riitä perusteeksi, niin kysyä voisi miksi meillä on ollut niin suuri meteli ja vastustus KIKYä ym. tai palkkojen 0-linjaa, EU-tukipaketteja ym. kohtaan niin monelta taholta jos 90% on tyytyväisiä? Vai onko kaiken takana ollut se 10%? Mielestäni melko ristiriitaista, eikä oikein sovi siihen 90% on tyytyväisiä tulokseen. Mutta tietenkin tuo on oma tulkintani.
EDIT. Niin lisätään tähän vielä, että mielestäni 90% varmasti on joihinkin asioihin omassa elintasossaan tyytyväinen. Mutta en hetkeäkään usko, että 90% ei ottaisi tai haluaisi lisää rahaa jos sitä saisi, tai olisi mahdollisuus ansaita. Siksi tuossa muodossa asian uutisointi on mielestäni erikoista, etenkin kun se yhdistetään yhteiskunnalliseen ”meteliin” viime aikoina, joka mielestäni kertoo enemmän ”todellisesta” tyytyväisyyden tasosta. Koska täysin tyytyväinen ei jaksa metelöidä, tai vastustaa asioita niin paljoa.
Ja lopuksi vielä toteamus, että toki ”täysin tai osittain tyytyväinen” on hyvin lavea ja tulkinnanvarainen määritelmä. Juuri tuon olen joihinkin asioihin tyytyväinen, mutta ei toisiin (vaikka niitä olisi useitakin). Sekä jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän tuo menee näissä kyselyissä, jotka joku on tilannut ja kun pitää antaa asiakas ystävällisiä tuloksia että yhteistyö jatkuu niin kysymykset on aseteltu tuota lähtökohtaa ajatellen.
Eikä näitä kyselyjä ketään valvo ja tarkista että tulokset on juurikin niin kuin vastanneet on vastannut.
Sitten tuo ihmisen perusluonne, itselleen valehtelu, kerrotaan että hyvin menee vaikka todellisuus olisi aivan toinen. Lapsena naapurissani mies hakkasi vaimoaan lähes joka viikonloppu ja poliisi oli tuttu näky heillä, yli 10 vuotta, ilmeisesti tällä naisella oli asiat muuten niin hyvin ettei muutama mustelma viikossa ollut mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni erikoista tässä ajassa ja monessa asiassa on, että monessa asiassa pidetään tiettyjen saksalaisten opetusta (mitä suurempi valhe sitä paremmin menee läpi) jotenkin aukottomana totuutena. Kun taas omasta mielestäni paljon paremmin paikkaansa pitäviä oppeja ristiriidoista (Ralf Dahrendorf samasta maasta) ei juuri lainkaan noteerata. Mutta tämä alkaa mennä hiukan ohi alkuperäisen aiheen.
Ilmoita asiaton viesti
Ihminen voi olla hyvinkin tyytyväinen vaikka onkin köyhä esim. tutkimukset Sahelin aavikon busmanneilla on osoittanut, että he ovat hyvin tyytyväisiä elämäänsä, vaikka pitääkin elää hyvin hyvin niukasti ja tilanteeltaan epävarmoissa oloissa.
Jos ihminen voi toteuttaa elämäänsä tai ainakin elämänsä tärkeimpiä asioista niin hän usein on tyytyväinen, sillä välttämättömät perustarpeet koti, ravinto ja riittävät ja läheiset sosiaaliset suhteet todennäköisesti riittävät.
Oma isoäitini eli hyvin vaatimattomasti 97 vuotta, ei ollut vesijohtoa, ei viemäriä, ulkohuusi, puulämmitys ja omavarainen ravinnontuotanto. Ei hän köyhä ollut mutta rahaakaan ei oikein tarvinnut. Tuona 97 vuotena hänellä ei ollut koskaan vaiktuista työtä, mutta koti, puutarha, karjaa ja vähän peltoa ja kova luonne elää omalla tavallaan.
Ja tyytyväinen lienee kuitenkin ollut omaan elämäänsä näiltä osin.
Ilmoita asiaton viesti
Samaa mieltä kanssasi. Kuitenkin oikeasti tyytyväinen ihminen ei jaksa pitää ”meteliä” tai vastustaa asioita, tai nousta niille kuuluisille barrikaadeille. Tuollaisia asioita pidän tämän kaltaisia kyselyä luotettavimpina tyytyväisyyden mittareina, niin meillä kun muuallakin.
Ilmoita asiaton viesti
Entäs ne ihmiset joilta kysyttiin mutta eivät halunneet vastata? Olisiko oikein tulkita että ne, joilla ei mene hyvin, eivät vastaa? Ei tämä tulos kuulosta ollenkaan aidolta , paitsi johtajien kohdalla.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on mielenkiintoista: ”Kyselyn mukaan ammattiryhmittäin tarkasteltuna tyytyväisimpiä ovat johtavassa asemassa olevat, toimihenkilöt ja opiskelijat.”
-nimittäinkin se, että opiskelijat kuuluvat tuohon tyytyväisimpien ryhmään.
https://yle.fi/uutiset/3-9692859
Ilmoita asiaton viesti
Juhani Vehmaskangas kirjoitti: [Tämän aamun uutisia kun kuuntelin niin niissä kerrottiin, että suomalaisista peräti 90% on tyytyväisiä nykyiseen elintasoonsa.],
– no ehkä suomalaiset ovat tyytyväisiä siihen, että noin 8 prosentin eli 440’000:n henkilön tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen eli heidän tulonsa alittavat minimibudjetin. Minimibudjettiköyhyys.
Suhteellisessa köyhyydessä elää noin 12 prosenttia eli 660’000 suomalaista. Heidän tulonsa alittavat EU:n suhteellisen köyhyysrajan eli Tilastokeskuksen termein pienituloisuusrajan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos(THL) tutkimuksen mukaan
Minimibudjettiköyhyys merkitsee Suomessa syvempää köyhyyttä kuin suhteellinen.
Molempien mittarien mukaan köyhien määrän ennustetaan pysyvän yhtä suurena Suomessa vuonna 2016 kuin viimeisimmän tilastotiedon mukaan vuonna 2014.
Lapsiperheiden köyhyys on moninkertaistunut.
Köyhissä perheissä elävien lasten määrä on kasvanut lähes kolminkertaiseksi parissa kymmenessä vuodessa…
http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225116-ylem…
Ilmoita asiaton viesti
Pitää varmasti paikkansa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että köyhän pitäisi havitella lisää materiaa ollakseen tyytyväinen, tai jopa onnellinen.
Rikas voi ajatella: rahalla saa ja hevosella pääsee. Mutta ei vaan ymmärrä…
Ilmoita asiaton viesti
Köyhyys pitäisi määritellä uudelleen. Nykyisin moni köyhä on todellisuudessa rikas. Tämä johtuu vaan tavasta määritellä (politiikasta) köyhyys väärin. Tilastollisesti minä olen köyhä – mutta olenko sitä oikeasti?
[linkki puuttuu]
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä, ja siltikin saatetaan olla tyytyväisiä siihen elintasoon. Ällistyttävän, mutta totta. Kyllä monille riittää se kattoo pään päällä ja ruokaa silloin tällöin kun sen ”ilmaiseksi ”saa. Minulle ainakin.
Ilmoita asiaton viesti
Kyseenalaistan koko talouskasvun. Onko siinä mitään järkeä?
Ilmoita asiaton viesti
#26
Köyhyys nimenomaan on suhteellista ja hyvin monella korvien välissä. Jos rahaa ajatellaan niin olen elänyt koko ikäni noitten listojen mukaan köyhyysrajan alapuolella mutta en ole sen antanut haitata elämääni. Menot on järjestetty tulojen mukaan. Olen kuitenkin ollut itse tekemässä valintojani ja ylpeänä olen saanut elää hyvässä maassa.
Surua ja kiitollisuutta tunnen niitten ihmisten puolesta jotka hoitivat meille itsenäisyyden ,rakensivat tämän maan uudestaan korvesta raivaten , heidän panoksensa oli jotain suurta mihin me kermaperseet emme koskaan yllä.
Nyt osa kansasta haluaa jakaa tämän hienon saavutuksen sillä periaatteella että se muka jotenkin kuuluu kaikille kansoille, ei se kuulu vaan se on meidän suomalaisten ja isiemme lahja meille. Tuolla maailmanhalauspuheella poljemme suohon kaiken sen mitä vanhempamme ovat meidän hyväksemme tehneet.
Tyytyväisyys ei tule rahasta, ei.
Ilmoita asiaton viesti
” Olen kuitenkin ollut itse tekemässä valintojani ja ylpeänä olen saanut elää hyvässä maassa.
Surua ja kiitollisuutta tunnen niitten ihmisten puolesta jotka hoitivat meille itsenäisyyden ,rakensivat tämän maan uudestaan korvesta raivaten , heidän panoksensa oli jotain suurta mihin me kermaperseet emme koskaan yllä.
Nyt osa kansasta haluaa jakaa tämän hienon saavutuksen sillä periaatteella että se muka jotenkin kuuluu kaikille kansoille, ei se kuulu vaan se on meidän suomalaisten ja isiemme lahja meille. Tuolla maailmanhalauspuheella poljemme suohon kaiken sen mitä vanhempamme ovat meidän hyväksemme tehneet.”
Tuon kaiken kun osaisin minäkin kertoa, ja joku varmasti muukin osaisi, niinpä siinä olisi valmiina kirja ellei kaksisin.
Itse en silti kykene ymmärtämään seuraavaa: teen jotain jotta lapsillani olisi jotain parempaa, ja sitten odottaisin, että tottakai lapset minulle kaksinkerroin takaisin maksavat.
Ilmoita asiaton viesti
”Itse en silti kykene ymmärtämään seuraavaa: teen jotain jotta lapsillani olisi jotain parempaa, ja sitten odottaisin, että tottakai lapset minulle kaksinkerroin takaisin maksavat.”
Tuotahan en minä sanonut.
Jos annamme lapsillemme lahjan niin lahjana se on ymmärrettävä eikä velkana.
Tuo mitä tarkoitin meidän vanhempiemme lahjana meille on ymmärtääkseni jotain mitä vanhempamme ovat antaneet meille säilytettäväksi ja käytettäväksi. Luulen ja olen melko varma että vanhempamme eivät sitä lahjaa antaneet hävitettäväksi eikä maailmalle jaettavaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, olen samaa mieltä, Mutta asia ei ole niin yksikertainen. Selvää on, että sinä kuolet ennen lastasi, mutta jos kaikki jäljelle jäävät olisivat alle kolmevuotiaita, tai nuorukaisia, niin jättäisitkö jälkeesi heitä kymmenen vaiko kymmenen parikymppistä?
Olettaen, että maapallo olisi huomenna elinkelpoinen. – ?
Ilmoita asiaton viesti
Mikä on laskettu Suomessa minimibudjeetiksi eli vähimmäismäärälla millä selviää tassä yhteiskunnassa? Onko siihen laskettu kaikki nykyisin jo välttämättömät It-kulut joita ilman tulee vielä kovinpaljon kalliimmaksi kaikki asiointi ja laskujen maksu.
Ilmoita asiaton viesti
Tottahan sinä Juhani pakiset. Ainakin meidän perheessä tämä pitää paikkansa. Olemme pienituloisia, sekä mieheni etä minä, mutta olen ihan tyytyväinen nykyiseen elintasoomme. Tulemme sillä ihan kivasti toimeen ja pystymme jopa ostamaan ”normaalia” kalliimpaa ruokaa,joka on minulle elinehto.
Emme käy ulkomailla, emmekä muutenkaan juuri matkustele. Meillä on paritalon puolikas, oma isohko piha ja vielä vanhemmiltani jäänyt kesämökkikin.
Totuus tulee kyllä pikapuolin iskemään päin näköä kuin kylmä rätti kun osa-aikatyöhön perustuva pidennetty, soviteltu ansiosidonnainen päivärahani loppuu ja pääsen eläkkeelle ja kun varmaan jossain vaiheessa pitäisi tästä talosta muuttaa johonkin rivi- tai kerrostaloasuntoon, johon rahat eivät riitä sen paremmin ostamiseeen kuin vuokraankaan. Ei tästä nykyolostammekaan sentään mitään säästöön jää, mutta toistaiseksi ei siis mitään valittamista.
On kuitenkin selvää, ettei näillä tuloilla oikein pysty elämään paljon muualla kuin Porissa.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä niin. Olisin hyvin tyytyväinen, jos olisin ”te”, mutta en ole. Olisi myytävissä sekä kesämökki, että kuten ymmärsin niin myös asunto, joka on kai puolet paritalosta.
Aikoinaan minulla oli kolme taloa. Nyt asun vuokralla. Pitäkää omistusasuntonne jos vaan voitte – se on minun neuvoni, ja jos muutatte, niin nopeasti, ja kutsukaa minut sitten kylään 😀 (no se oli vitsi)
Jokaisen rahat tänä päivänä riittävät vuokraan, kunhan vuokra on kohtuullinen. Kohtuullisen vuokran määrä on neuvoteltavissa – ei ole, ei. Kela ei armoa anna 🙁
Yksi asia on minkä voin jokaiselle vakuuttaa: kaikilla on rahaa asumiseen!
-ja terveelliseen ruokaan.
Ilmoita asiaton viesti
Et voi Juhani poimia rusinoita pullasta. Joudut ottamaan myös koko henkilöhistoriani, sairauteni, lääkekuluni, mahdolliset muut ongelmani etc.
Näistä vanhoista rintamamiestaloista ei todellisuudessa paljoa saa, mökki on puoliksi tyttären jne. Mökkinaapuri joutui myymään tonttinsa pilkkahintaan. Vanhalla mökillä ei ole arvoa, kuin niille, jotka siellä ovat kaikki kesänsä viettäneet. Minulle ei muuten riitä virallistahojen ”terveelliseksi” toteama ruoka, vaan ”normaali-ihmisten” ruokavalioon kaikki edulliset vaihtoehdot (vilja, juurekset) ei tule kyseeseen.
Tyytyväisyys ei ehkä todellisuudessa kumpuakaan siitä elintasosta, vaan elämän laadusta. Ehkä me tyytyväväiset oikeasti koemmekin juuri elämän laatumme hyväksi. Tähän liittyy esim ihmissuhteet; koemmeko itsemme onnellisiksi lähipiirimme kanssa ym. Koirat kohottavat elämänlaatua (ehkä muutkin lemmikit, en tiedä).
Tyytyväisyys omaan elämään ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö voisi olla tyytymätön vallitsevaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Kehitys ja muutos lähtee tyytymättömyydestä ja ristiriidoista. En tiedä, miten tätä tyytyväisyyttä oikeasti on mitattu. Nähdäkseni ihminen voi olla tyytyväinen hyvinkin niukoissa olosuhteissa, jos perustarpeet tulee tyydytetyiksi ja hänellä on ympärillään samanhenkisiä ystäviä tai perhe, jonka kanssa asiat synkkaa. Joku kenties löytää onnensa yksinäisyydestäkin. Mutta kaiken kaikkiaan näissä on aina enemmän kyse elämän laadusta kuin elintasosta – mielestäni.
Ehkä tämä tutkimus ei oikeasti täytä tieteellisyyden kriitereitä. Onko se validi? Mitattiinko sitä, mitä oli tarkoitus mitata, vaiko todellisuudessa jotain muuta?
Ilmoita asiaton viesti
Parin viikon jälkeen luin vastauksesi, kokonaan, vasta. Se oli erinomaisen hyvä. Oliko se ”validi”, ottaen huomioon, että eihän mikään vastaus koskaan voi sitä olla.
Tyytyväisyyttä taas voi mitata, ja voi mitata taas, niin monella tavalla. Kuka ikinä oletkin niin olen varma, että voit olla tyytyväinen. Ihan kuten minäkin – aina välillä, välillä ja aina.
Ilmoita asiaton viesti
#29
Valitkaa tarkkaan se paikka mistä uuden asunnon hankitte. Eläkkeellä ollessa ei niin paljon ole väliä kotikunnan nimellä mutta sillä on suuri vaikutus asumismenoihin.
Tuota viimeistä lausetta en ymmärtänyt, miksi pitää nimenomaan asua Porissa.
Ilmoita asiaton viesti
Tein paljon työtä ja taistelin sen eteen, että toimeentulotuen perusosa saatiin samansuuruiseksi kautta maan.
Pyrin myös siihen, että asuminen olisi samanhintaista kautta maan, mutta elinaikani ei sen toteuttamiseen riitä, eikä monikaan halua kuulla asiasta edes ajatusta. – olenko siis ihan väärässä? En ollut ennen, ja nytkin olen oikessa – asia on vaan, ei monimutkainen, vaan jopa monimutkankertainen.
Heti kun saan pari miljoonaa niin sen todistan. Sitä odotellessa…
Joo, ja muutama henkilö saa kolme tonnia 🙂
Ilmoita asiaton viesti
??””
Tuo ajatukseni on kiteytettynä: Ei eläkeläisen ole mikään pakko asua Helsingin keskustassa kaikkein kalleimmassa asunnossa ja ostaa päivittäiset eväänsä siitä Aleksanterin kadun nurkkakaupasta.
Tietysti noinkin voi tehdä mutta silloin ei oikein paljon ole aihetta valittaa rahanpuutteesta.
Ilmoita asiaton viesti
Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Minä menisin tuossa asuinpaikan vapaassa valinnassa paljon pidemmälle kuin sijoittajat koskaan. t. ex-sijoittaja.
Ilmoita asiaton viesti
Saatikka Tampereella! Katsokaa naamakirjalaiset millaiset näkymät ikkunastani, joihin en ollenkaan ole tyytyväinen ja elintasoni viihtyvyyden ja hyvinvointini romahtivvat mm linnunpänttökoivuni kaadettiin joka sentään oli peittänyt näkymä parkkipaikalle, samalla asuntoni arvo putosi reippasti. Muuttokaan ei ole mahdollista kun asunnot täällä ei käy kaupaksi ja pankki ei anna pienituloiselle lainaa. Muutoin olen tyytyväinen varsinkiin vielä rakentamattomiin lähirantoihin ja vähemmällkin rahalla tulisin toimeen. Mutta pakkovalinnat vievät turhaan liikaa aikaa tärkeimmistä asioista.
Elämän tasokkuus ei todellakaan ole rahalla mitattavissa.
Katsokaa fb-sivuni eilisestä postauksesta upeata pienen kävelymatkan päässä sijaitsevaa uimarantaani jota saan käyttää ihan ilmaiseksi! Siihen olen enemmän kuin tyytyväinen.
Ilmoita asiaton viesti
Yle on julksitanut tutkimustuloksen harhauttavasti.
Eihän tulosjakauma kerro mitään n.90% tyytyväisyyydestä, vaan jakaumassa on vain 42 % ehdottoman tyytyväisiä.
Kysymys koskee aineellista, toimeentuloon liittyvää tyytytyväisyyttä.
Ei koske ssii yleistä tyytyväisyyttä, erotettuna taloudellista.
Yle näyttää uutisoinnissaan selkeää tarkoitushakuista mallia.
Koetusta jälleen kerran tyynnytellä, että Suomessa asuu tyytyväistä kansaa!
Hupsista vain tuollaisille saippuakuplille!
Onneksi monet ihmiset eivät ole uutismanipulaation orjia, vaan osaavat ajatella OMilla Aivoillaan, osaavat Lukeakin, tilastojakaumia!
http://mlhie2.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239462-suom…
Ilmoita asiaton viesti
Katso edellistä kommentiani; kuka nyt olisi ehdottoman tyytyväinen kaikkeen elintasoonsa vaikuttaviin asioihin! Tuskin 42%:kaan. Harvoin on näissä kyselyissä mahdollisuus valita sekä että tai monta vaihtoehtoja.
Eilen julkaisin omassa blogissani puhenvuoron tästä tyytyväisyyskyselystä.
Ilmoita asiaton viesti
”Onneksi monet ihmiset eivät ole uutismanipulaation orjia, vaan osaavat ajatella OMilla Aivoillaan, osaavat Lukeakin, tilastojakaumia!”
TÄH?
Väitän, että suurin osa ihmisistä uskoo juurikin sen mitä media kertoo. Me jotka epäilemme uutisten todenperäisyyttä, tai kokonaiskuvaa, olemme pieni vähemmistö.
Ilmoita asiaton viesti
Olen elämään aikana kuuunut moneen eri ryhmään ja sanoisin, että aina olen ollut tyytyväinen omaan osaani mutten välttämättä yhteiskunnallisella tasolla. Opiskelin 1990-luvun laman aikana, ja tulin toimeen opintorahalla ja asumistuella sekä niillä keätyöpalkoilla, mitä milloinkin noina lamavuosina oli tarjolla. Erityisesti tyytyväisyyttä tuotti opiskeluaikoina 1. itse opiskelu, koska uuden oppiminen oli mielekästä ja janosin tietoa, 2. opiskelu on hyvin turvallista, koska se on myös yliopistossa melko säännöllistä, jos vain vaivautuu paikalle, 3. opiskelun tuomat sosiaaliset suhteet. Tuolloin aineellinen hyvinvointi ei ollut kovin korkalla vaan enemmäänkin henkinen. Eikä se nytkään kovin korkealla ole, kun on valinnut yksinkertaisen tavan elää.
Ilmoita asiaton viesti
Ja ehkä pitää muistaa myös sellainen seikka, että oma tilanne voi olla tyydyttävä mutta ulkopuoliset toimet, vaatimukset ym. saattavat herättää tyytymättömyyttä ihmisissä. He olisivat tyytyväisiä osaansa, mutta muylta satelee erinäisiä vaateita heidän tavalleen elää.
Ilmoita asiaton viesti