JuhaniVehmaskangas Huomenna kaikki on... - paremmin?

Turun tapaus: vieläkö pitää olla järkyttynyt?

Pidän itsenä melko tunteikkaana ja empaattisena ihmisenä. En kuitenkaan kokenut Turun tapausta järkyttävänä. En siis noista puukotuksista järkyttynyt.

Erään sivistyssanakirjaja mukaan järkyttyminen tarkoittaa: kokea äkillinen, voimakas yllätyksenpelon, inhon tai muu kielteinen tunne

No olihan tapaus toki jossain määrin mielestäni yllättävä, joten ehkä minä sitten kuitenkin järkytyin. Kyseinen asia herättää minussa lähinnä vihaa. Vihaa tuota tekijää kohtaan. En silti tekisi tekijälle mitään. Mielestäni riittää kun poliisi asian tutkii ja selvittää, ja tekijä aikoinaan joutuu sitten vankilaan, hoitoon, tai molempiin.

Järkyttyivätkö sitten kaikki muut suomalaiset? Väitän, että osa järkyttyi, mutta joukossa on toki niitäkin jotka eivät tapauksesta järkyttyneet. En kuitenkaan usko, että normaalien ihmisten joukossa on yhtään ihmistä joka tapahtuneen hyväksyisi. Olivatpa ongelmat millaisia tahansa niin niiden ratkaisemiseksi ei koskaan eikä missään määrin saa olla ratkaisuna väkivalta. Asiat pitäisi aina pystyä ratkaisemaan puhumalla.

Itse en hyväksy, enkä ole koskaan hyväksynyt minkäänlaista väkivaltaa. En edes luunappia tai tukistamista. Lyömisestä ja puukottamisesta puhumattakaan. Eräs kaverini istuu tuomiota murhasta. En minä häntä siitä tuomitse vaikken murhaa ratkaisuna hyväksykään, mutta tuossa tapauksessa sen kyllä ymmärrän. Ymmärrän siis miksi tuo murha tapahtui, vaikken sitä tapahtumana hyväksykään. Eikä mielestäni kenelläkään ole mitään syytä pelätä kyseistä murhaajaa.

Väkivalta ei yleensä minua järkytä. Taidan olla vähän kummallinen ihminen. Tai sitten en vaan ymmärrä mitä järkytys on, ja järkytyn tiedostamattani.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Kait useimmat tämän ottavat aika tyynesti, vaikka onkin hyvin surullinen tapahtuma. En aivan ymmärrä, miksi tapaus halutaan esittää medioissa erityisen järkyttävänä ja suorastaan lietsoa järkytystä. Oudoin oli eilen Ylen pääuutislähetyksessä ollut psykologin puhe, joka jopa kuulosti hyvin pelottavalta.

Medioiden kohdalla tuon tietenkin ymmärtää siinä, että mitä järkyttävämmäksi tapaus kuvataan, sitä kiinnostuneempia ollaan ahmimaan sitä medioista.

Sinällään vakavasti ottamisen ja järkytyksen lietsomisen välinen ero on aika kapea.

Toki tässä oli joitain oikeasti järkyttäviä yksityiskohtia, kuten lastenvaunua työntäneen äidin puukottaminen.

Tietenkin tämä tapaus on ollut mahdollinen jo pitkään ja olen itsekin ollut varuillani Turun keskustassa ja kauppakeskuksissa. Siihen kait liittyykin ihan tervettä pelkoa. Olen jo kahteen otteeseen täpärästi välttänyt puukotuksen Turussa, nämä siis ihan kantasuomalaisten toimesta. Turussa tapahtuukin julkisia puukotuksia melkein vuosittain. Olisi huono olla pelkäämättä aivan todellista uhkaa.

Tämä tapaus ei kuitenkaan ollut vielä lähellekään pahin, mitä voisi tapahtua. Oikea järkytys epäilemättä tulee sitten, kun se oikeasti osuu omalle kohdalle.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Asiaa on helpompi käsitellä etäältä, kun ei ollut vieressä todistamassa tekoa, silloinkin voi olla epätodellinen fiilis hetken aikaa ennen kuin iskee tajuntaan mitä on tapahtunut.
Koska mediassa, blogeissa, somessa on jauhettu terroriteon todennäköisyyden kasvamista Suomessa on turruttanut tunteet aiheeseen.

Muutama vuosi sitten koiran kanssa lenkillä kadun toisella puolen käveli mies suomi konepistoolin kanssa vastaan, en tätä huomannut mutta tajusin jälkeenpäin kun muutamaa minuuttia jälkeenpäin ampui sillä poliisiautoa ja läheisiä rakennuksia (koulu aivan vieressä). Silloin hetken jalat tutisi kun tajusi että läheltä liippasi.

Tapahtunut on vahvasti profiloitu joka puolella terroriteoksi, uskallan väittää että osa hyötyy siitä jos tämä on terrorismiä, saa polittisen lyömäaseen ja media lisää myyntiään/klikkauksia satelee. Helsingin yliajossakin oli terrorismi sana mukana kun asiasta uutisoitiin, joten hieman on tunne itsellä että jotain tälläistä jopa toivottiin median suunnalta näin arkisessa ja tylsässä Suomessa.

Toivon että nopeasti selviää oliko tällä henkilöllä yhteyksiä terroria järjestelmällisesti ja ideologisesti harjoittavaan järjestöön vai oliko tämä häiriintyneen yksilön tapa ilmaista pahaa vointiaan, missään en ole vielä nähnyt että tekijä olisi huudellut uskonollisia juttuja tekoja tehdessään mikä on terrorismille yleistä.
Tai miten yleistä massa puukotukset on Marokossa ja toiko henkilö mukanaan kulttuuriaan?

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Tapauksen vuosi vietettiin tänään hiljainen hetki ainakin kirkoissa kello kymmenen kun oli tyypillisen sunnuntaijulanpalveluksen aika.

Varmasti yhtä hyvä syy olisi viettää hiljainen hetki (ennen jumalanpalvelusta) joka sunnuntai edeltäneen viikon aikana väkivaltaa kokeneiden ja väkivallan vuoksi edellisen viikon aikana kuolleiden muistoksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset