Kreikka http://paavonevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132882/all Sun, 05 Aug 2018 14:06:57 +0300 fi Kreikka - Euro - Velkahelpotukset http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259083-kreikka-euro-velkahelpotukset <p>Koska en ole taloustieteilijä tai kauppatieteitä opiskellut, mutta epäilen aihetta kiinnostavaksi valtiollisen taloutemme ja rahayksikkömme osalta, esitän aiheen ja annan kaikille vapaan kommentoinnin.</p><p>&nbsp;</p><p>Onko tämä euro oikeasti niin hyvä ettei siitä tunnu voivan käydä kriittistä keskustelua?</p><p>&nbsp;</p><p>Euroministerit ovat optimistisia, mutta sehän on heidän työnsä vakuuttaa markkinoita?</p><p>&nbsp;</p><p>Kannattaako euroministereitä uskoa, kun kansainvälinen valuuttarahasto IMF on eri mieltä?</p><p>&nbsp;</p><p>Mielestäni omillaan pärjääminen ei tarkoita sitä, että velkaa helpotetaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Iltalehti, IMF varoittaa euroaluetta: Kreikka saattaa tarvita lisää velkahelpotuksia, 5.8.2018</p><p><a href="https://m.iltalehti.fi/talous/201808052201116919_ta.shtml" title="https://m.iltalehti.fi/talous/201808052201116919_ta.shtml">https://m.iltalehti.fi/talous/201808052201116919_ta.shtml</a></p><p>&nbsp;</p><p>Iltalehti, Euroministerit: Kreikka pärjää omillaan - Suomi saa rahojaan takaisin: Orpo: &rdquo;Historian siipien havinaa&rdquo;, 22.6.2018</p><p><a href="https://m.iltalehti.fi/politiikka/201806222201031144_pi.shtml" title="https://m.iltalehti.fi/politiikka/201806222201031144_pi.shtml">https://m.iltalehti.fi/politiikka/201806222201031144_pi.shtml</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Koska en ole taloustieteilijä tai kauppatieteitä opiskellut, mutta epäilen aihetta kiinnostavaksi valtiollisen taloutemme ja rahayksikkömme osalta, esitän aiheen ja annan kaikille vapaan kommentoinnin.

 

Onko tämä euro oikeasti niin hyvä ettei siitä tunnu voivan käydä kriittistä keskustelua?

 

Euroministerit ovat optimistisia, mutta sehän on heidän työnsä vakuuttaa markkinoita?

 

Kannattaako euroministereitä uskoa, kun kansainvälinen valuuttarahasto IMF on eri mieltä?

 

Mielestäni omillaan pärjääminen ei tarkoita sitä, että velkaa helpotetaan.

 

Iltalehti, IMF varoittaa euroaluetta: Kreikka saattaa tarvita lisää velkahelpotuksia, 5.8.2018

https://m.iltalehti.fi/talous/201808052201116919_ta.shtml

 

Iltalehti, Euroministerit: Kreikka pärjää omillaan - Suomi saa rahojaan takaisin: Orpo: ”Historian siipien havinaa”, 22.6.2018

https://m.iltalehti.fi/politiikka/201806222201031144_pi.shtml

 

]]>
5 http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259083-kreikka-euro-velkahelpotukset#comments Euro Kreikka Velkahelpotukset Sun, 05 Aug 2018 11:06:57 +0000 Jani Tuononen http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259083-kreikka-euro-velkahelpotukset
Kreikan saamat tukipaketit? http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257231-kreikkan-saamat-tukipaketit <p>Süddeutsche Zeitung kertoo tänään, että Saksa tekee voittoa Kreikan tukipaketeilla 2,9 miljardia euroa. Vihreiden talousasiantuntija Sven Christian Kindler vaati näiden voittojen takia helpotusta Kreikan velkoihin.</p><p><a href="http://www.sueddeutsche.de/wirtschaft/griechenland-hilfe-deutschland-milliarden-gewinn-1.4025519#redirectedFromLandingpage" title="http://www.sueddeutsche.de/wirtschaft/griechenland-hilfe-deutschland-milliarden-gewinn-1.4025519#redirectedFromLandingpage">http://www.sueddeutsche.de/wirtschaft/griechenland-hilfe-deutschland-mil...</a></p><p>Mikä mahtaa olla Suomen tilanne?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Süddeutsche Zeitung kertoo tänään, että Saksa tekee voittoa Kreikan tukipaketeilla 2,9 miljardia euroa. Vihreiden talousasiantuntija Sven Christian Kindler vaati näiden voittojen takia helpotusta Kreikan velkoihin.

http://www.sueddeutsche.de/wirtschaft/griechenland-hilfe-deutschland-milliarden-gewinn-1.4025519#redirectedFromLandingpage

Mikä mahtaa olla Suomen tilanne?

]]>
45 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257231-kreikkan-saamat-tukipaketit#comments Euromaat Kreikka Kreikka-tukipaketti Saksa Suomi Thu, 21 Jun 2018 09:18:51 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257231-kreikkan-saamat-tukipaketit
Kreikka ei ole muuttanut vararikkoonsa johtanutta poliittista kulttuuriaan http://mikkokiesilainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240792-kreikka-ei-ole-muuttanut-vararikkoonsa-johtanutta-poliittista-kulttuuriaan <p>&nbsp;</p><p>Tänään kreikkalainen oikeus tuomitsi Kreikan tilastokeskuksen ELSAT:n entisen johtajan Andreas Georgioun kahden vuoden vankeuteen virkavelvollisuuden rikkomisesta. Ennen ELSAT:ia Georgiou oli tehnyt 20 vuoden uran tilastotieteilijänä Kansainvälisessä valuuttarahastossa IMF:ssä, jossa hän nousi IMF:n tilastoyksikön varajohtajaksi.</p><p>Kreikan talouskriisin alkuvaiheessa 2010 hänet nimitettiin ELSAT:n pääjohtajaksi. Hänen johdollaan Kreikan kansantalouden tilinpito laitettiin kuntoon, ja samalla paljastui että poliittisen ohjauksen seurauksena valtion budjettialijäämää oli vääristelty ja todellisuudessa se oli 15.4% BKT:stä.</p><p>Georgiou teki luultavasti enemmän kuin kukaan muu kreikkalainen uudistaakseen maan umpisurkeaa hallintotapaa ja korruption mädättämää poliittista kulttuuria. Luonnollisesti se ei miellyttänyt kaikkia poliitikoita ja hän joutui itse poliittisen ajojahdin uhriksi. Viime vuonna häntä vastaan nostetut syytteet valtion edun vahingoittamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta ovat poliittisesti motivoituneita.</p><p>Kansainvälisen yhteisön vastustuksesta huolimatta Kreikan syyttäjä ei pudottanut syytteitä vaikka kaksi eri oikeusastetta ehti vapauttaa Geourgioun. Tänään kolmas yritys onnistui ja Georgiou sai kahden vuoden tuomion.</p><p>Hänen tapauksensa selkeästi osoittaa, ettei Kreikan poliittinen kulttuuri ole uudistunut riittävällä tavalla, ja on vain ajan kysymys ennen kuin Kreikka ajautuu uudelleen talouskriisiin. Maa, joka tuomitsee virkamiehiä totuuden kertomisesta, ei pysty harjoittamaan vastuullista talouspolitiikkaa. Muiden EU-maiden tulisi ottaa tämä huomioon eikä turhaan yrittää auttaa potilasta joka ei halua parantua.</p><p>Mikko Kiesiläinen</p><p>Helsinki</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Tänään kreikkalainen oikeus tuomitsi Kreikan tilastokeskuksen ELSAT:n entisen johtajan Andreas Georgioun kahden vuoden vankeuteen virkavelvollisuuden rikkomisesta. Ennen ELSAT:ia Georgiou oli tehnyt 20 vuoden uran tilastotieteilijänä Kansainvälisessä valuuttarahastossa IMF:ssä, jossa hän nousi IMF:n tilastoyksikön varajohtajaksi.

Kreikan talouskriisin alkuvaiheessa 2010 hänet nimitettiin ELSAT:n pääjohtajaksi. Hänen johdollaan Kreikan kansantalouden tilinpito laitettiin kuntoon, ja samalla paljastui että poliittisen ohjauksen seurauksena valtion budjettialijäämää oli vääristelty ja todellisuudessa se oli 15.4% BKT:stä.

Georgiou teki luultavasti enemmän kuin kukaan muu kreikkalainen uudistaakseen maan umpisurkeaa hallintotapaa ja korruption mädättämää poliittista kulttuuria. Luonnollisesti se ei miellyttänyt kaikkia poliitikoita ja hän joutui itse poliittisen ajojahdin uhriksi. Viime vuonna häntä vastaan nostetut syytteet valtion edun vahingoittamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta ovat poliittisesti motivoituneita.

Kansainvälisen yhteisön vastustuksesta huolimatta Kreikan syyttäjä ei pudottanut syytteitä vaikka kaksi eri oikeusastetta ehti vapauttaa Geourgioun. Tänään kolmas yritys onnistui ja Georgiou sai kahden vuoden tuomion.

Hänen tapauksensa selkeästi osoittaa, ettei Kreikan poliittinen kulttuuri ole uudistunut riittävällä tavalla, ja on vain ajan kysymys ennen kuin Kreikka ajautuu uudelleen talouskriisiin. Maa, joka tuomitsee virkamiehiä totuuden kertomisesta, ei pysty harjoittamaan vastuullista talouspolitiikkaa. Muiden EU-maiden tulisi ottaa tämä huomioon eikä turhaan yrittää auttaa potilasta joka ei halua parantua.

Mikko Kiesiläinen

Helsinki

]]>
13 http://mikkokiesilainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240792-kreikka-ei-ole-muuttanut-vararikkoonsa-johtanutta-poliittista-kulttuuriaan#comments EU Euro IMF Kreikka Tue, 01 Aug 2017 16:28:25 +0000 Mikko Kiesiläinen http://mikkokiesilainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240792-kreikka-ei-ole-muuttanut-vararikkoonsa-johtanutta-poliittista-kulttuuriaan
Kreikka on pedon vatsassa http://petriperta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238717-kreikka-on-pedon-vatsassa <p>Tänään myönnettiin Kreikalle uusi 8,5 miljardin euron lainaerä. Mediassakin kuumoteltujen neuvottelujen jälkeen päädyttiin siihen että päätettiin &quot;auttaa&quot; kreikkalaisia. Auttaminen kuitenkin on totaalisen väärä sana. Rahaa ei nimittäin lainattu kreikkalaisten auttamiseen kuten työpaikkojen luomiseen, yhteiskunnan tukiverkon vahvistamiseen tai yhteiskunnan kehittämiseen ylipäätään, vaan edellisten lainojen takaisin maksamiseen.</p><p>Kreikka on pedon vatsassa ja sitä ei sieltä pelasta mikään muu kuin pedon vatsan leikkaaminen auki. Asiaa ajaneet poliitikot tottakai puolustelevat tätä ratkaisua mutta tosiasia on että se ei tee muuta kuin kurjistaa kreikan kansaa ja pitää kreikan pedon vatsan pimeydessä niin pitkään kun joko vatsahapot sen sulattavat tai kunnes peto ympäriltä kuolee. Lienee kaikille itsestäänselvyys että yllä mainittu kierre on loputon eikä Kreikka koskaan pääse kehittämään itseään järjettömien lainataakkojen alla jota unioni toimillaan pakottaa alati kasvattamaan.</p><p>Unioni on sairas järjestelmä joka tähtää vain ja ainoastaan Eurooppalaisten kansallisvaltioiden tuhoamiseen ja rahavirtojen ohjaamiseen pois kansalta ja valtioilta!</p><p>Tällaisia terveisiä täältä työmaalta, sokkelin laidalta missä teemme EU-rakkikoirille rahaa syydettäväksi vaikka sitten Kreikkaan...</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään myönnettiin Kreikalle uusi 8,5 miljardin euron lainaerä. Mediassakin kuumoteltujen neuvottelujen jälkeen päädyttiin siihen että päätettiin "auttaa" kreikkalaisia. Auttaminen kuitenkin on totaalisen väärä sana. Rahaa ei nimittäin lainattu kreikkalaisten auttamiseen kuten työpaikkojen luomiseen, yhteiskunnan tukiverkon vahvistamiseen tai yhteiskunnan kehittämiseen ylipäätään, vaan edellisten lainojen takaisin maksamiseen.

Kreikka on pedon vatsassa ja sitä ei sieltä pelasta mikään muu kuin pedon vatsan leikkaaminen auki. Asiaa ajaneet poliitikot tottakai puolustelevat tätä ratkaisua mutta tosiasia on että se ei tee muuta kuin kurjistaa kreikan kansaa ja pitää kreikan pedon vatsan pimeydessä niin pitkään kun joko vatsahapot sen sulattavat tai kunnes peto ympäriltä kuolee. Lienee kaikille itsestäänselvyys että yllä mainittu kierre on loputon eikä Kreikka koskaan pääse kehittämään itseään järjettömien lainataakkojen alla jota unioni toimillaan pakottaa alati kasvattamaan.

Unioni on sairas järjestelmä joka tähtää vain ja ainoastaan Eurooppalaisten kansallisvaltioiden tuhoamiseen ja rahavirtojen ohjaamiseen pois kansalta ja valtioilta!

Tällaisia terveisiä täältä työmaalta, sokkelin laidalta missä teemme EU-rakkikoirille rahaa syydettäväksi vaikka sitten Kreikkaan...

]]>
10 http://petriperta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238717-kreikka-on-pedon-vatsassa#comments EU ja Kreikka Euroopan vakausmekanismi IMF Kreikka Fri, 16 Jun 2017 06:01:49 +0000 Petri Perta http://petriperta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238717-kreikka-on-pedon-vatsassa
Zeus soikoon! - Kreikkalaisveloille 2129 vuotta lisää maksuaikaa http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226232-zeus-soikoon-kreikkalaisveloille-2129-vuotta-lisaa-maksuaikaa <p>Zeus soikoon, kreikkalaisvelkojen maksuaikaa venytettiin 2129 vuodella. Luit aivan oikein. Talouselämä kirjoitti tänään huhtikuussa 2015 tehdyn päätöksen venyttäneen kolmen Attican seudun velkojen takaisinmaksuaikaa vuoteen 4144 saakka. Velka-aikojen pidennys koskee yhteensä 535 miljoonan suuruisia lainoja valtiolle ja erilaisille sosiaalirahastoille.&nbsp;</p><p>Jotkut ovat kuitenkin olleet maksukykynsä suhteen hieman optimistisempia. Esimerkiksi Maroussin kunta on luvannut maksaa 56 miljoonan euron velkansa jo 166 vuoden kuluttua, ja Ateenan kyljessä möllöttävä Piraeuksen kaupunki on saanu 10 miljoonan euron velalleen noin 13 vuotta maksuaikaa. Kaikista pisimmän maksuajan sai Fylin kunta, jolla on 2129 vuotta aikaa maksaa 469 miljoonan euron velkansa.&nbsp;Kreikkalaislehti Kathimerinin mukaan velkapäätökset olivat kirjoittaneet maan kolme silloista ministeriä.&nbsp;Hövelimmät kaverit olisivat saattaneet antaa velat kokonaan anteeksi.</p><p>Nyt kenenkään on turha enää puhua siitä, kuinka velat jätettäisiin mukamasten lapsien takaaksi, kun löyhästi laskettunakin perintähetki koittaa vasta 80 sukupolven päästä. Pankkiirin täytyy vain pitää peukut pystyssä, ettei inflaatio ehtisi puremaan fyliläisten velkataakkaan, ja että euro ei hajoaisi seuraavan parin tuhannen vuoden aikana. Tunnustan kyllä itse pelkääväni hieman, että tämä pallo on ehditty polttamaan jo moneen otteeseen, ennen kuin heidän velkansa menevät edes perintätoimiston esikäsittelyyn. Postimiehestä puhumattakaan.</p><p>Toisaalta jos näin kehnosti on päässyt käymään, niin ainahan pankkiirit voivat halutessaan kovistella rahaa fyliläisten Marsissa tai Epsilon Eridani B:ssä asuvilta jälkeläisiltä. Ryökäleet <a href="http://greece.greekreporter.com/files/poor1.jpg">elelevät siellä makeasti</a> toisten piikkiin. Loppujen lopuksi pari tuhatta vuotta on onneksi melko lyhyt aika kosmoksessa, että vielä se koittaa maksupäivä fyliläisillekin. Eikös se Jeesuskin kuitannut meidän koko silloisen - ja myös tulevan - piikin reilu pari tuhatta vuotta sitten? Tai näin ainakin sanotaan - jotkut uskovat myös.</p><p><strong>Lähde: </strong><a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/no-huh-huh-kreikkalaisvelan-maksuaikaa-venytettiin-vuoteen-4144-asti-6599379">Talouselämä</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Zeus soikoon, kreikkalaisvelkojen maksuaikaa venytettiin 2129 vuodella. Luit aivan oikein. Talouselämä kirjoitti tänään huhtikuussa 2015 tehdyn päätöksen venyttäneen kolmen Attican seudun velkojen takaisinmaksuaikaa vuoteen 4144 saakka. Velka-aikojen pidennys koskee yhteensä 535 miljoonan suuruisia lainoja valtiolle ja erilaisille sosiaalirahastoille. 

Jotkut ovat kuitenkin olleet maksukykynsä suhteen hieman optimistisempia. Esimerkiksi Maroussin kunta on luvannut maksaa 56 miljoonan euron velkansa jo 166 vuoden kuluttua, ja Ateenan kyljessä möllöttävä Piraeuksen kaupunki on saanu 10 miljoonan euron velalleen noin 13 vuotta maksuaikaa. Kaikista pisimmän maksuajan sai Fylin kunta, jolla on 2129 vuotta aikaa maksaa 469 miljoonan euron velkansa. Kreikkalaislehti Kathimerinin mukaan velkapäätökset olivat kirjoittaneet maan kolme silloista ministeriä. Hövelimmät kaverit olisivat saattaneet antaa velat kokonaan anteeksi.

Nyt kenenkään on turha enää puhua siitä, kuinka velat jätettäisiin mukamasten lapsien takaaksi, kun löyhästi laskettunakin perintähetki koittaa vasta 80 sukupolven päästä. Pankkiirin täytyy vain pitää peukut pystyssä, ettei inflaatio ehtisi puremaan fyliläisten velkataakkaan, ja että euro ei hajoaisi seuraavan parin tuhannen vuoden aikana. Tunnustan kyllä itse pelkääväni hieman, että tämä pallo on ehditty polttamaan jo moneen otteeseen, ennen kuin heidän velkansa menevät edes perintätoimiston esikäsittelyyn. Postimiehestä puhumattakaan.

Toisaalta jos näin kehnosti on päässyt käymään, niin ainahan pankkiirit voivat halutessaan kovistella rahaa fyliläisten Marsissa tai Epsilon Eridani B:ssä asuvilta jälkeläisiltä. Ryökäleet elelevät siellä makeasti toisten piikkiin. Loppujen lopuksi pari tuhatta vuotta on onneksi melko lyhyt aika kosmoksessa, että vielä se koittaa maksupäivä fyliläisillekin. Eikös se Jeesuskin kuitannut meidän koko silloisen - ja myös tulevan - piikin reilu pari tuhatta vuotta sitten? Tai näin ainakin sanotaan - jotkut uskovat myös.

Lähde: Talouselämä

]]>
19 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226232-zeus-soikoon-kreikkalaisveloille-2129-vuotta-lisaa-maksuaikaa#comments Attica Kreikka Talouskriisi Velka Tue, 15 Nov 2016 20:32:05 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226232-zeus-soikoon-kreikkalaisveloille-2129-vuotta-lisaa-maksuaikaa
Kreikan ja Euroopan tilanne - katso video(t) http://henry.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220216-kreikan-ja-euroopan-tilanne-katso-videot <p>Olen melko varma, että jos katsot ensimmäisen videon, katsot toisenkin. &nbsp;<br />Olen katsellut Varoufakiksen haastatteluja - jotkin hyvinkin pitkiä - useampana kuukautena. Nämä kaksi antaa kuitenkin hyvin tiiviin kuvan tapahtumista ja mihin Eurooppa on menossa. Videossa on englanninkielinen tekstitys ja se on julkaistu <strong>12.5. 2016</strong>: &nbsp;<br /><br /><a href="https://www.youtube.com/watch?v=1f6MfXV7v6Y">https://www.youtube.com/watch?v=1f6MfXV7v6Y&nbsp;</a><br />&nbsp;</p><p>&quot;In his brief 7-month tenure as finance minister of Greece, <strong>Yanis Varoufakis</strong> became one of the most prominent figures in Europe, as the leader of the newly elected radical left government&rsquo;s negotiations with its lenders, the <strong>European Central Bank (ECB), the International Monetary Fund (IMF) and the European Commission</strong>, collectively known as <strong>the troika</strong>.&nbsp;</p><p><br />In his talk with <strong>AthensLive</strong>, Varoufakis comments on some of his experiences with SYRIZA&rsquo;s leadership &ndash; Prime Minister <strong>Alexis Tsipras</strong>, Vice-President <strong>Yannis Dragasakis</strong> and his successor in the ministry, <strong>Euclid Tsakalotos</strong> &ndash; as well as the ECB&rsquo;s president <strong>Mario Draghi</strong>, Germany&rsquo;s chancellor <strong>Angela Merkel</strong> and finance minister <strong>Wolfgang Schauble</strong>, the IMF&rsquo;s head, <strong>Christine Lagarde</strong> and its chief technocrats, <strong>Poul Thomsen</strong> and <strong>Delia Velculescu</strong>.</p><p>He also considers the current situation in Greece and shares his thoughts on Europe&rsquo;s future, as rough times are all but in the past.&quot;<br />____________________________________<br /><br />ja toinen:<br /><br /><a href="http://https://www.youtube.com/watch?v=lPq7Px6eaZQ">https://www.youtube.com/watch?v=lPq7Px6eaZQ</a></p><p>Published on <strong>May 16, 2016</strong><br />In the second and final part of our exclusive guerilla interview with Yanis Varoufakis, we discuss <strong>the Greek media</strong>, the <strong>The Labour Party</strong>&#39;s strategy on the&nbsp;<a class="yt-uix-servicelink " href="https://www.youtube.com/results?q=%23Brexit" rel="nofollow" target="_blank">#Brexit</a>&nbsp;referendum and the goals of his newfound <strong>Diem25</strong>.official movement.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Henry</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen melko varma, että jos katsot ensimmäisen videon, katsot toisenkin.  
Olen katsellut Varoufakiksen haastatteluja - jotkin hyvinkin pitkiä - useampana kuukautena. Nämä kaksi antaa kuitenkin hyvin tiiviin kuvan tapahtumista ja mihin Eurooppa on menossa. Videossa on englanninkielinen tekstitys ja se on julkaistu 12.5. 2016:  

https://www.youtube.com/watch?v=1f6MfXV7v6Y 
 

"In his brief 7-month tenure as finance minister of Greece, Yanis Varoufakis became one of the most prominent figures in Europe, as the leader of the newly elected radical left government’s negotiations with its lenders, the European Central Bank (ECB), the International Monetary Fund (IMF) and the European Commission, collectively known as the troika


In his talk with AthensLive, Varoufakis comments on some of his experiences with SYRIZA’s leadership – Prime Minister Alexis Tsipras, Vice-President Yannis Dragasakis and his successor in the ministry, Euclid Tsakalotos – as well as the ECB’s president Mario Draghi, Germany’s chancellor Angela Merkel and finance minister Wolfgang Schauble, the IMF’s head, Christine Lagarde and its chief technocrats, Poul Thomsen and Delia Velculescu.

He also considers the current situation in Greece and shares his thoughts on Europe’s future, as rough times are all but in the past."
____________________________________

ja toinen:

https://www.youtube.com/watch?v=lPq7Px6eaZQ

Published on May 16, 2016
In the second and final part of our exclusive guerilla interview with Yanis Varoufakis, we discuss the Greek media, the The Labour Party's strategy on the #Brexit referendum and the goals of his newfound Diem25.official movement."

 

 

Henry

]]>
6 http://henry.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220216-kreikan-ja-euroopan-tilanne-katso-videot#comments EU EU:n tulevaisuus Eurooppa Gianis Varoufakis Kreikka Tue, 19 Jul 2016 20:22:03 +0000 Henry Björklid http://henry.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220216-kreikan-ja-euroopan-tilanne-katso-videot
Kreikka saa 10,3 miljardia http://anttikoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217400-kreikka-saa-103-miljardia <p>Eilen yöhön venyneissä euromaiden kokouksessa on päästy sopuun. Kreikka saa <a href="http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2016/05/25/sopu-syntyi-yolla-kreikka-saa-103-miljardin-tukilainan/20165605/12?rss=t96">10,3 miljardin euron tukilainan</a>. Summasta maksetaan ensin 7,5 miljardia ja loput jos Kreikka pitäytyy vaaditussa uudistusohjelmassa.&nbsp;</p><p>Lisäksi Kreikalle voidaan myöntää helpotuksia sen 321 miljardin euron velkataakkaan. Suuri kysymys tässä on, tarkoittavatko helpotukset myös velkapääoman leikkaamisia. Aiemminhan Kreikan velkojen maksuaikoja on pidennetty ja korkoja leikattu, mutta velkapääomaa ei ole armahdettu.&nbsp;</p><p>BBC:n tietojen mukaan <a href="http://www.bbc.com/news/world-europe-36375973">ehtoihin kuuluu</a> mm. valtionomaisuuden yksityistämisrahaston perustaminen.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen hallituksen kanta asiassa kiinnostaa. Mitä mieltä ovat Soini, Sipilä ja Stubb? &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Eilen yöhön venyneissä euromaiden kokouksessa on päästy sopuun. Kreikka saa 10,3 miljardin euron tukilainan. Summasta maksetaan ensin 7,5 miljardia ja loput jos Kreikka pitäytyy vaaditussa uudistusohjelmassa. 

Lisäksi Kreikalle voidaan myöntää helpotuksia sen 321 miljardin euron velkataakkaan. Suuri kysymys tässä on, tarkoittavatko helpotukset myös velkapääoman leikkaamisia. Aiemminhan Kreikan velkojen maksuaikoja on pidennetty ja korkoja leikattu, mutta velkapääomaa ei ole armahdettu. 

BBC:n tietojen mukaan ehtoihin kuuluu mm. valtionomaisuuden yksityistämisrahaston perustaminen. 

 

Suomen hallituksen kanta asiassa kiinnostaa. Mitä mieltä ovat Soini, Sipilä ja Stubb?  

 

 

 

 

]]>
56 http://anttikoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217400-kreikka-saa-103-miljardia#comments Raha Kreikka Velkahelpotukset Wed, 25 May 2016 07:18:26 +0000 Antti Koskela http://anttikoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217400-kreikka-saa-103-miljardia
Kahtiajako http://ninapalomki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217282-kahtiajako <p>Maailmassa on jo jaettu ihmiset kahteen leiriin. Hyvin pärjäävät ja huonosti pärjäävät. Valtaosa ihmisistä ei pidä tästä jakaantumisesta, mutta kuitenkin hyväksyvät ratkaisut jotka syventävät kuilua.</p><p>&nbsp;</p><p>Otetaan esimerkiksi ammattiarmeija. Onko oikeasti paljon ihmisiä, jotka tykkäävät sotimisesta? Varmasti on ihmisiä, jotka tykkäävät työskennellä armeijassa (uskon, että itsekin tykkäisin, jos nyt voisin valita armeijauran). Mutta armeija tarvitaan mahdollisten konfliktien varalle, ei vain siksi, että voidaan harjoitella sotaa. Elikkä ammattiarmeijaan hakeutuvia ei varmaan kovin paljon tule olemaan, ellei syy tule olemaan sama kuin Usassa. Siellä armeijaan menee köyhät ja mustat. Ei kovin demokraattista.</p><p>&nbsp;</p><p>Sitten vielä Nato. Minkä ihmeen takia joku sellainen, joka ei halua itse mennä armeijaan, kannattaa Natoa? Onko se reilua, että ihminen, jolla oli ainoa vaihtoehto mennä armeijaan, rämpii mudassa rynkky kourassa?</p><p>&nbsp;</p><p>EU:n ja kansainvälistymisen odotettiin jakavan hyvinvointia. Mutta se ei sitten mennyt kuin Strömsössä. Ihmiset, joilla on koulutusta tai työkykyä, voivat kyllä muuttaa maasta toiseen työn perässä. Ehkä monen mielestä on tavoite saavutettu, kun voi kulttuurimatkailla Euroopassa ilman passintarkastusta ja rahaa vaihtamatta. Monessa Euroopan maassa kuitenkin köyhät köyhtyy entisestään. Joissakin maissa jopa suurin osa kansasta (myös ennen hyvin toimeentulleet keskiluokkaiset) .</p><p>&nbsp;</p><p>Ehkä moni Suomessakin haluaa säilyttää unelmansa, eikä ehdi miettimään, että sama köyhtyminen mitä on nyt esim. Kreikassa, voi tapahtua täälläkin.</p><p>&nbsp;</p><p>Monet kerrat olen katsellut romanikerjäläisiä kadulla ja miettinyt, mitä pitäisi tehdä. Vielä kun en oikeasti tiedä, mikä olisi oikea keino lähteä auttamaan ja millaisia resursseja siinä vaaditaan. Romaneja on Euroopan väkiluvusta alle 2 % (ainakin wikipedian antamien tietojen mukaan laskettuna) ja silti heidän auttamisensa tuntuu olevan ylivoimaista. Minusta tuntuu että kyseessä on vain tahtoasia.</p><p>&nbsp;</p><p>Onko meillä varaa olla ylpeitä? Jos ihmisten mielestä on aivan sama, miten joku romani elää, niin eikö kohta voi olla yhtä lailla aivan sama, miten vaikka joku yksittäinen keski-ikäinen blondi elää? Tai ketä tahansa yksittäinen suomalainen? (voisin vielä lisätä kreikkalaiset).&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maailmassa on jo jaettu ihmiset kahteen leiriin. Hyvin pärjäävät ja huonosti pärjäävät. Valtaosa ihmisistä ei pidä tästä jakaantumisesta, mutta kuitenkin hyväksyvät ratkaisut jotka syventävät kuilua.

 

Otetaan esimerkiksi ammattiarmeija. Onko oikeasti paljon ihmisiä, jotka tykkäävät sotimisesta? Varmasti on ihmisiä, jotka tykkäävät työskennellä armeijassa (uskon, että itsekin tykkäisin, jos nyt voisin valita armeijauran). Mutta armeija tarvitaan mahdollisten konfliktien varalle, ei vain siksi, että voidaan harjoitella sotaa. Elikkä ammattiarmeijaan hakeutuvia ei varmaan kovin paljon tule olemaan, ellei syy tule olemaan sama kuin Usassa. Siellä armeijaan menee köyhät ja mustat. Ei kovin demokraattista.

 

Sitten vielä Nato. Minkä ihmeen takia joku sellainen, joka ei halua itse mennä armeijaan, kannattaa Natoa? Onko se reilua, että ihminen, jolla oli ainoa vaihtoehto mennä armeijaan, rämpii mudassa rynkky kourassa?

 

EU:n ja kansainvälistymisen odotettiin jakavan hyvinvointia. Mutta se ei sitten mennyt kuin Strömsössä. Ihmiset, joilla on koulutusta tai työkykyä, voivat kyllä muuttaa maasta toiseen työn perässä. Ehkä monen mielestä on tavoite saavutettu, kun voi kulttuurimatkailla Euroopassa ilman passintarkastusta ja rahaa vaihtamatta. Monessa Euroopan maassa kuitenkin köyhät köyhtyy entisestään. Joissakin maissa jopa suurin osa kansasta (myös ennen hyvin toimeentulleet keskiluokkaiset) .

 

Ehkä moni Suomessakin haluaa säilyttää unelmansa, eikä ehdi miettimään, että sama köyhtyminen mitä on nyt esim. Kreikassa, voi tapahtua täälläkin.

 

Monet kerrat olen katsellut romanikerjäläisiä kadulla ja miettinyt, mitä pitäisi tehdä. Vielä kun en oikeasti tiedä, mikä olisi oikea keino lähteä auttamaan ja millaisia resursseja siinä vaaditaan. Romaneja on Euroopan väkiluvusta alle 2 % (ainakin wikipedian antamien tietojen mukaan laskettuna) ja silti heidän auttamisensa tuntuu olevan ylivoimaista. Minusta tuntuu että kyseessä on vain tahtoasia.

 

Onko meillä varaa olla ylpeitä? Jos ihmisten mielestä on aivan sama, miten joku romani elää, niin eikö kohta voi olla yhtä lailla aivan sama, miten vaikka joku yksittäinen keski-ikäinen blondi elää? Tai ketä tahansa yksittäinen suomalainen? (voisin vielä lisätä kreikkalaiset). 

 

]]>
8 http://ninapalomki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217282-kahtiajako#comments Armeija Euroopan unioni Kreikka Nato Romanikerjäläiset Sun, 22 May 2016 10:33:57 +0000 Nina La http://ninapalomki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217282-kahtiajako
Reilun kilpailun puolesta http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217196-reilun-kilpailun-puolesta <p>Hyviä uutisia pienille ja keskisuurille suomalaisyrityksille - kilpailevien suuryritysten veronkiertoon on vihdoin reagoitu EU:ssa.</p><p>Euroopan parlamentti hyväksyi direktiivin, jonka mukaan suurimpien monikansallisten yritysten pitää raportoida maakohtaisista verotustiedoista sijaintivaltionsa veroviranomaisille. EU-maiden tulee myös vaihtaa näitä tietoja automaattisesti vuodesta 2017 alkaen.</p><p>Direktiivi tuli tarpeeseen. Viimeistään Luxleaksin ja Panama-papereiden kaltaiset tietovuodot ovat paljastaneet, kuinka julkeasti kansainväliset suuryritykset välttelevät niille kuuluvia veroja. Uusien sääntöjen myötä veronkiertäminen vaikeutuu.</p><p>Aggressiivinen verosuunnittelu häiritsee talousjärjestelmämme peruskiveä, toimivia markkinoita. Yritysten välinen kilpailu ei ole reilua niin kauan kuin pienet ja keskisuuret yritykset maksavat tuloksestaan 20-30 prosenttia veroja ja suuryritykset hyödyntävät veroparatiiseja ja maksavat tuloksestaan 0-1 prosenttia veroja.</p><p>Viime aikoina veronkiertoon on yhdistetty mm. Apple, Google, Starbucks, McDonald&#39;s, Mehiläinen, GE Healthcare ja Ikea. Usein veronkiertäjä-yritys nollaa Suomessa tehdyn tuloksensa maksamalla ylikorkeita korkoja konsernin sisällä yhtiölle, joka sijaitsee matalan verotuksen maassa.</p><p>Veroissa säästetyillä miljoonilla veronkiertäjä voi investoida, kehittää toimintojaan ja maksaa suuria osinkoja omistajilleen. Nurinkurista tässä kaikessa on se, että tavalliset palkansaajat, opiskelijat, eläkeläiset ja kilpailevat yritykset maksavat veronkiertäjien puolesta niille kuuluvat verot.</p><p><strong>Kreikan noudatettava sopeutusohjelmaa</strong></p><p>Täysistuntoviikon aikana Kreikan talousvaikeudet nousivat jälleen kerran esiin. Euroryhmä päätti aloittaa tekniset neuvottelut mahdollisista laina-ajan pidennyksestä ja korkojen alentamisesta.</p><p>Kreikan viimeisimmät lainanmaksuongelmat eivät yllättäneet, koska maalle myönnetyt rahat ovat päätyneet saksalaisille ja ranskalaisille suurpankeille. Samaan aikaan Kreikan rakenteelliset uudistukset ovat jääneet puolitiehen.</p><p>Lähiviikkoina tullaan näkemään, minkälaisen esityksen kanssa komissio, Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Euroopan keskuspankki tulevat julkisuuteen Kreikan tilanteen ratkaisemisessa.</p><p>Parasta olisi, jos Kreikka lopultakin pääsisi irti eurosta, kuten esitin toukokuussa 2010 kun Suomen eduskunnassa keskusteltiin Kreikan ensimmäisestä tukipaketista. Valtiovarainministerit Jyrki Katainen (kok) ja sittemmin Jutta Urpilainen (sd) allekirjoittivat Suomen edustajina sitoumuksia, jotka erääntyvät maksuun nyt kun perussuomalaiset ovat hallitusvastuussa.</p><p>Miten voisimme minimoida Suomen riskit nykytilanteessa, kun kuusi vuotta sitten otimme osavastuun Kreikan veloista?</p><p>Pitäisikö Suomen tässä tilanteessa maksaa vai jättää kreikkalaisittain velat maksamatta?</p><p><strong>Kuluttajalla on oikeus tietää elintarvikkeiden alkuperämaa</strong></p><p>Tuotemerkinnöissä enempi on parempi. Äänestinkin sen puolusta, että alkuperämerkinnät tulevat kaikkiin maito- ja lihatuotteisiin. Kuluttajalla on oikeus saada tietää, mikä on elintarvikkeen alkuperämaa. Tämän tiedon laittaminen pakkauksen kylkeen ei paljoa maksa.</p><p>Nykyinen elintarviketietoasetus sallii alkuperämaan ilmoittamisen muodossa EU tai ei-EU. Tällainen merkintä ei anna kuluttajalle tarpeeksi tietoa. Vuonna 2013 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan 84 prosenttia EU-kansalaisista haluaa tietää, mistä maasta esimerkiksi maito on peräisin.</p><p>Lehtitietojen mukaan erään kauppaketjun alkuperämerkinnöt ovat virheelliset. Virolaista leipää on kaupiteltu suomalaisena.</p><p>Tuotemerkinnöillä ei ole merkitystä, jos kuluttaja ei voi niihin luottaa. Siksi elintarvikkeiden merkintöjen valvonnan on oltava toimivaa ja tehokasta.</p><p><strong>Eurooppalaisten työpaikkojen puolesta</strong></p><p>Pitäisikö Kiinalle myöntää markkinatalousasema? Tästä aiheesta keskusteltiin kiivaasti ja lopulta parlamentti päätti, että Kiinaa ei toistaiseksi luokitella markkinatalousmaaksi.</p><p>Päätös on oikea. Kiina tukee kiinalaisia yrityksiä. Se ei kerro avoimesti valtiontuista, eivätkä vientihinnat määräydy kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Kiina ei yksinkertaisesti ole markkinatalousmaa.</p><p>Kiinan muodollisella asemalla on merkitystä. Mikäli Kiina katsotaan Maailman kauppajärjestössä markkinatalousmaaksi, sitä vastaan ei voida käyttää polkumyyntitulleja. Tällöin valtion tukemat alihinnoitellut tuotteet pääsisivät entistä helpommin EU:n alueelle.</p><p>Nyt Kiina on tulkinnut WTO-sopimusta niin, että 15 vuoden jälkeen eli tänä vuonna markkinatalousstatus myönnetään sille automaattisesti. Toteutuessaan tämä olisi vakava isku Euroopan teollisuudelle ja sen työpaikoille.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hyviä uutisia pienille ja keskisuurille suomalaisyrityksille - kilpailevien suuryritysten veronkiertoon on vihdoin reagoitu EU:ssa.

Euroopan parlamentti hyväksyi direktiivin, jonka mukaan suurimpien monikansallisten yritysten pitää raportoida maakohtaisista verotustiedoista sijaintivaltionsa veroviranomaisille. EU-maiden tulee myös vaihtaa näitä tietoja automaattisesti vuodesta 2017 alkaen.

Direktiivi tuli tarpeeseen. Viimeistään Luxleaksin ja Panama-papereiden kaltaiset tietovuodot ovat paljastaneet, kuinka julkeasti kansainväliset suuryritykset välttelevät niille kuuluvia veroja. Uusien sääntöjen myötä veronkiertäminen vaikeutuu.

Aggressiivinen verosuunnittelu häiritsee talousjärjestelmämme peruskiveä, toimivia markkinoita. Yritysten välinen kilpailu ei ole reilua niin kauan kuin pienet ja keskisuuret yritykset maksavat tuloksestaan 20-30 prosenttia veroja ja suuryritykset hyödyntävät veroparatiiseja ja maksavat tuloksestaan 0-1 prosenttia veroja.

Viime aikoina veronkiertoon on yhdistetty mm. Apple, Google, Starbucks, McDonald's, Mehiläinen, GE Healthcare ja Ikea. Usein veronkiertäjä-yritys nollaa Suomessa tehdyn tuloksensa maksamalla ylikorkeita korkoja konsernin sisällä yhtiölle, joka sijaitsee matalan verotuksen maassa.

Veroissa säästetyillä miljoonilla veronkiertäjä voi investoida, kehittää toimintojaan ja maksaa suuria osinkoja omistajilleen. Nurinkurista tässä kaikessa on se, että tavalliset palkansaajat, opiskelijat, eläkeläiset ja kilpailevat yritykset maksavat veronkiertäjien puolesta niille kuuluvat verot.

Kreikan noudatettava sopeutusohjelmaa

Täysistuntoviikon aikana Kreikan talousvaikeudet nousivat jälleen kerran esiin. Euroryhmä päätti aloittaa tekniset neuvottelut mahdollisista laina-ajan pidennyksestä ja korkojen alentamisesta.

Kreikan viimeisimmät lainanmaksuongelmat eivät yllättäneet, koska maalle myönnetyt rahat ovat päätyneet saksalaisille ja ranskalaisille suurpankeille. Samaan aikaan Kreikan rakenteelliset uudistukset ovat jääneet puolitiehen.

Lähiviikkoina tullaan näkemään, minkälaisen esityksen kanssa komissio, Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Euroopan keskuspankki tulevat julkisuuteen Kreikan tilanteen ratkaisemisessa.

Parasta olisi, jos Kreikka lopultakin pääsisi irti eurosta, kuten esitin toukokuussa 2010 kun Suomen eduskunnassa keskusteltiin Kreikan ensimmäisestä tukipaketista. Valtiovarainministerit Jyrki Katainen (kok) ja sittemmin Jutta Urpilainen (sd) allekirjoittivat Suomen edustajina sitoumuksia, jotka erääntyvät maksuun nyt kun perussuomalaiset ovat hallitusvastuussa.

Miten voisimme minimoida Suomen riskit nykytilanteessa, kun kuusi vuotta sitten otimme osavastuun Kreikan veloista?

Pitäisikö Suomen tässä tilanteessa maksaa vai jättää kreikkalaisittain velat maksamatta?

Kuluttajalla on oikeus tietää elintarvikkeiden alkuperämaa

Tuotemerkinnöissä enempi on parempi. Äänestinkin sen puolusta, että alkuperämerkinnät tulevat kaikkiin maito- ja lihatuotteisiin. Kuluttajalla on oikeus saada tietää, mikä on elintarvikkeen alkuperämaa. Tämän tiedon laittaminen pakkauksen kylkeen ei paljoa maksa.

Nykyinen elintarviketietoasetus sallii alkuperämaan ilmoittamisen muodossa EU tai ei-EU. Tällainen merkintä ei anna kuluttajalle tarpeeksi tietoa. Vuonna 2013 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan 84 prosenttia EU-kansalaisista haluaa tietää, mistä maasta esimerkiksi maito on peräisin.

Lehtitietojen mukaan erään kauppaketjun alkuperämerkinnöt ovat virheelliset. Virolaista leipää on kaupiteltu suomalaisena.

Tuotemerkinnöillä ei ole merkitystä, jos kuluttaja ei voi niihin luottaa. Siksi elintarvikkeiden merkintöjen valvonnan on oltava toimivaa ja tehokasta.

Eurooppalaisten työpaikkojen puolesta

Pitäisikö Kiinalle myöntää markkinatalousasema? Tästä aiheesta keskusteltiin kiivaasti ja lopulta parlamentti päätti, että Kiinaa ei toistaiseksi luokitella markkinatalousmaaksi.

Päätös on oikea. Kiina tukee kiinalaisia yrityksiä. Se ei kerro avoimesti valtiontuista, eivätkä vientihinnat määräydy kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Kiina ei yksinkertaisesti ole markkinatalousmaa.

Kiinan muodollisella asemalla on merkitystä. Mikäli Kiina katsotaan Maailman kauppajärjestössä markkinatalousmaaksi, sitä vastaan ei voida käyttää polkumyyntitulleja. Tällöin valtion tukemat alihinnoitellut tuotteet pääsisivät entistä helpommin EU:n alueelle.

Nyt Kiina on tulkinnut WTO-sopimusta niin, että 15 vuoden jälkeen eli tänä vuonna markkinatalousstatus myönnetään sille automaattisesti. Toteutuessaan tämä olisi vakava isku Euroopan teollisuudelle ja sen työpaikoille.

]]>
3 http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217196-reilun-kilpailun-puolesta#comments Kotimaa Elintarvikkeet Euroopan parlamentti Kiina Kreikka Veronkierto Fri, 20 May 2016 11:36:28 +0000 Pirkko Ruohonen-Lerner http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217196-reilun-kilpailun-puolesta
Katainen selittää Kreikan tukia http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216976-katainen-selittaa-kreikan-tukia <p><strong>IS:n toimittaja kyseli Kataiselta Kreikan lainoista. Vastaukset olivat parhaimmillaan tuttua timanttista &quot;kataismia&quot;. Tässä <a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001175354.html">esimerkki</a>:</strong></p><p>&nbsp;</p><p>&quot;Miksi ei laitettu Saksaa ja Ranskaa maksamaan itse, vaan otettiin piikki koko Euroopalle?<br /><br />&ndash;&nbsp;Sen takia, että Kreikka on euroalueen osa. Meillä oli vastuu oli Kreikasta. Kyse ei ole pelkästään Saksan ja Ranskan pankeista, vaan miten Kreikka ylipäänsä kykenee rahoittamaan omaa toimintansa &ndash; terveydenhuoltoa ja koulutusta. lääkkeitä. Siihen Kreikka sai toisilta euromailta apua, Katainen vastasi.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Katainen toteaa, että Suomikin on vastuussa Kreikasta. Hän tulee sohaisseeksi syrjään <a href="http://europa.eu/scadplus/constitution/objectives_en.htm">arvon</a>, jota EU sanoo puolustavansa, kansanvallan. Kukaan ei voi olla vastuussa jostain ilman valtaa. Kukaan ei voi tehdä annettua tehtävää, ellei siihen ole lupaa ja työkaluja. Niinpä Suomenkin vastuu Kreikasta välittyi ns. Troikan käskyissä Kreikalle. Tosiasiallisesti Kreikan demokratia syrjäytettiin. Se aiheutti häiriöitä kansan äänestäessä tuon tuosta väärin, mutta Troikka jyräsi. Se otti vastuun ja vallan. Ivallisesti kansanvaltaa puolustava EU hylkäsi kansanvallan sen syntysijoillaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Arvoista on esitetty mm. sellaista, että organisaatioilla ovat viralliset arvonsa, todelliset arvonsa ja vielä jäsentensä arvot. Kreikan tarina kertoo, että demokratia on EU:n virallinen arvo, muttei todellinen. Kun näinkin keskeinen arvo sai mennä, luultavasti tilanteen tullen muutkin. Demokratia sai mennä, koska oli jokin tärkeämpi arvo puntarissa. Voittaja ei ollut työllisyys ja talouden tasapaino vaan EU:n laajentumisen peruuttamattomuus. Eurojohtajat valitsivat luultavasti hyvin tietoisesti Euroopalle hitaan kasvun aikakauden, eli heikon työllisyyden ja talouden pitkällä aikajänteellä. Se oli hinta mikä EU:n peruuttamattomuudesta haluttiin maksaa. Kreikan ei haluttu eroavan.</p><p>&nbsp;</p><p>He valitsivat niin, koska se turvasi heidän omat uransa sekä EU:n. Jos ratkaisusta kansa ei pitänyt, EU piti. Riittävän moni päättäjä hyötyi. Lisäksi poliitikoilla on taipumus ratkaista asioita keskittämällä valtaa, luomalla uusia virastoja, järjestelmiä ja byrokratiaa. He eivät yleensä yksinkertaista. Sääntö-Suomi on malliesimerkki tästä. Siksi kansalaisia ohjeistetaan välttämään luonnossa suunnistamista, jos ei osaa. Poliitikko ja virkamies haluavat ratkaista muiden ongelmat itse.</p><p>&nbsp;</p><p>Entäs se kataismi? Katainen sekoitti ihmisten mielet yhdistämällä pankit ihmisten terveyteen. Kysymys oli siitä, miksi mekin maksoimme, eivätkä vain maat, joiden pankit olivat kreikkalaisia lainoittaneet. Katainen antaa ymmärtää kreikkalaisten terveyden olleen kiinni Suomen rahoista. Näin ei kuitenkaan ollut. Suomen merkitys rikkaan Saksan rinnalla on pieni, eikä meidän ulosjäänti olisi keikauttanut laivaa mihinkään. Kreikka olisi saanut rahansa. Edelleenkin siihen on euromailla näköjään varaa. Toisekseen, valtiot olisivat voineet kuitata pankkiensa Kreikka-luottotappiot. Pankit olisivat siis voineet saada rahansa, tai osan, kummassakin tapauksessa ja Kreikka olisi kuivilla. Suomella oli vastuu Kreikasta vain siksi, että täällä päätettiin niin.</p><p>&nbsp;</p><p>Olisiko Kreikka tällöin saanut lisää lainaa? Olisi. Kreikka on ollut huono velkojen maksaja koko historiansa. Pankit voivat hinnoitella tämän riskin korkoihinsa ja tekivätkin niin ennen euroa. Kun velkakuorma olisi asiallinen, riski ei olisi niin suuri, joten ei korkokaan. Velanottajan on otettava vastuu velan maksamisesta. Korko on siihen yksi tapa. Jos se on korkea, sitä niität, mitä kylvät. Mikäli Kreikka ei olisi saanut lainaa pankeilta, olisivat halukkaat euromaat voineet lainata. Näin siis tilanteessa, jossa Kreikka ei enää olisi ollut ylivelkaantunut vaan maksukykyinen.</p><p>&nbsp;</p><p>Kreikalta otettiin pois vastuuta veloistaan halvan koron muodossa. Koko euroalue oli sotkettu Kreikkaan. Kukaan ei halua hävitä, mutta jonkun on hävittävä, eikä kukaan halua ratkaista häviäjää. Kukaan ei halua ottaa vastuuta. Poliitikon oma ura on tärkeämpi. Tässä vaiheessa Kataisen esiintuoma vastuullisuus näyttäytyy päinvastaisessa valossa, vastuuttomuutena.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> IS:n toimittaja kyseli Kataiselta Kreikan lainoista. Vastaukset olivat parhaimmillaan tuttua timanttista "kataismia". Tässä esimerkki:

 

"Miksi ei laitettu Saksaa ja Ranskaa maksamaan itse, vaan otettiin piikki koko Euroopalle?

– Sen takia, että Kreikka on euroalueen osa. Meillä oli vastuu oli Kreikasta. Kyse ei ole pelkästään Saksan ja Ranskan pankeista, vaan miten Kreikka ylipäänsä kykenee rahoittamaan omaa toimintansa – terveydenhuoltoa ja koulutusta. lääkkeitä. Siihen Kreikka sai toisilta euromailta apua, Katainen vastasi."

 

Katainen toteaa, että Suomikin on vastuussa Kreikasta. Hän tulee sohaisseeksi syrjään arvon, jota EU sanoo puolustavansa, kansanvallan. Kukaan ei voi olla vastuussa jostain ilman valtaa. Kukaan ei voi tehdä annettua tehtävää, ellei siihen ole lupaa ja työkaluja. Niinpä Suomenkin vastuu Kreikasta välittyi ns. Troikan käskyissä Kreikalle. Tosiasiallisesti Kreikan demokratia syrjäytettiin. Se aiheutti häiriöitä kansan äänestäessä tuon tuosta väärin, mutta Troikka jyräsi. Se otti vastuun ja vallan. Ivallisesti kansanvaltaa puolustava EU hylkäsi kansanvallan sen syntysijoillaan.

 

Arvoista on esitetty mm. sellaista, että organisaatioilla ovat viralliset arvonsa, todelliset arvonsa ja vielä jäsentensä arvot. Kreikan tarina kertoo, että demokratia on EU:n virallinen arvo, muttei todellinen. Kun näinkin keskeinen arvo sai mennä, luultavasti tilanteen tullen muutkin. Demokratia sai mennä, koska oli jokin tärkeämpi arvo puntarissa. Voittaja ei ollut työllisyys ja talouden tasapaino vaan EU:n laajentumisen peruuttamattomuus. Eurojohtajat valitsivat luultavasti hyvin tietoisesti Euroopalle hitaan kasvun aikakauden, eli heikon työllisyyden ja talouden pitkällä aikajänteellä. Se oli hinta mikä EU:n peruuttamattomuudesta haluttiin maksaa. Kreikan ei haluttu eroavan.

 

He valitsivat niin, koska se turvasi heidän omat uransa sekä EU:n. Jos ratkaisusta kansa ei pitänyt, EU piti. Riittävän moni päättäjä hyötyi. Lisäksi poliitikoilla on taipumus ratkaista asioita keskittämällä valtaa, luomalla uusia virastoja, järjestelmiä ja byrokratiaa. He eivät yleensä yksinkertaista. Sääntö-Suomi on malliesimerkki tästä. Siksi kansalaisia ohjeistetaan välttämään luonnossa suunnistamista, jos ei osaa. Poliitikko ja virkamies haluavat ratkaista muiden ongelmat itse.

 

Entäs se kataismi? Katainen sekoitti ihmisten mielet yhdistämällä pankit ihmisten terveyteen. Kysymys oli siitä, miksi mekin maksoimme, eivätkä vain maat, joiden pankit olivat kreikkalaisia lainoittaneet. Katainen antaa ymmärtää kreikkalaisten terveyden olleen kiinni Suomen rahoista. Näin ei kuitenkaan ollut. Suomen merkitys rikkaan Saksan rinnalla on pieni, eikä meidän ulosjäänti olisi keikauttanut laivaa mihinkään. Kreikka olisi saanut rahansa. Edelleenkin siihen on euromailla näköjään varaa. Toisekseen, valtiot olisivat voineet kuitata pankkiensa Kreikka-luottotappiot. Pankit olisivat siis voineet saada rahansa, tai osan, kummassakin tapauksessa ja Kreikka olisi kuivilla. Suomella oli vastuu Kreikasta vain siksi, että täällä päätettiin niin.

 

Olisiko Kreikka tällöin saanut lisää lainaa? Olisi. Kreikka on ollut huono velkojen maksaja koko historiansa. Pankit voivat hinnoitella tämän riskin korkoihinsa ja tekivätkin niin ennen euroa. Kun velkakuorma olisi asiallinen, riski ei olisi niin suuri, joten ei korkokaan. Velanottajan on otettava vastuu velan maksamisesta. Korko on siihen yksi tapa. Jos se on korkea, sitä niität, mitä kylvät. Mikäli Kreikka ei olisi saanut lainaa pankeilta, olisivat halukkaat euromaat voineet lainata. Näin siis tilanteessa, jossa Kreikka ei enää olisi ollut ylivelkaantunut vaan maksukykyinen.

 

Kreikalta otettiin pois vastuuta veloistaan halvan koron muodossa. Koko euroalue oli sotkettu Kreikkaan. Kukaan ei halua hävitä, mutta jonkun on hävittävä, eikä kukaan halua ratkaista häviäjää. Kukaan ei halua ottaa vastuuta. Poliitikon oma ura on tärkeämpi. Tässä vaiheessa Kataisen esiintuoma vastuullisuus näyttäytyy päinvastaisessa valossa, vastuuttomuutena.

]]>
9 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216976-katainen-selittaa-kreikan-tukia#comments Euro Jyrki Katainen Kreikan tukipaketit Kreikka Valtion ylivelkaantuminen Mon, 16 May 2016 09:42:29 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216976-katainen-selittaa-kreikan-tukia
Aloittaako kreikkalainen nuoralla tanssi dominoefektin? http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216781-aloittaako-kreikkalainen-nuoralla-tanssi-dominoefektin <p>(Saksalaiset ovat rehellisyydessään selvittäneet |1 mitä tosiaan tuolla demokratian kehdossa on tapahtunut &ndash; jo alun alkaen, kun eurorahoitus ja lainajärjestelyt käynnistyivät. On jo selvää, että monet tiesivät alun alkaen mitä tapahtuu |2. Meitä kansalaisia uhkailtiin massatyöttömyydellä, ellemme ryhdy auttaman eteläisiä veljiä. Nyt <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/156657-velan-olemus-ja-oikeutus-kyseenalaistetaan">velkauhka</a> on massiivinen &ndash; kreikkaoperaatioiden vuoksi &hellip;)</p><p>&hellip;</p><p>|1 <em>Näin Kreikka-tukipaketti valui suurille pankeille</em> ~ <a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001174959.html">http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001174959.html</a> -</p><p>|2 <em>He varoittivat jo vuonna 2011 Kreikasta</em> ~ <a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001175296.html">http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001175296.html</a> -</p><p>&nbsp;</p><p><strong>*</strong></p><p>&hellip;</p><p><strong>1</strong><strong> - Tarkastellaan aihetta lähihistoriaan kurkaten, mitä kirjoitimme 28.6.2015 </strong>(IL_BLOG) &ndash;</p><p>[ &hellip;&nbsp;<em>palkansaaja Erkki pohdiskelee tapahtumia, kun EU - Brysseliin paennut&nbsp;<strong>Jyrki Katainen&nbsp;</strong>puoliksi uhkaili massatyöttömyydellä aikanaan kansalaisiamme,&nbsp;<a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/01/soten-vaikeus-ja-kreikan-helppous.html" target="_blank">kun oli pakko tukea</a>&nbsp;Kreikkaa ja kreikkalaisia</em>&hellip;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;&hellip;<em>Työtön Liisa muistaa myös, että noilla <strong>Jutta Urpilaisen&nbsp;</strong>hoivaavilla Kreikka &ndash; &rdquo;takuuksilla&rdquo; ja -vakuuksilla siirrettiin <strong>individualistinen europankkien saatava kollektiiviseen hoitoon</strong> &ndash; kunkin tukivaltion kansalaisten piikkiin, vain meillä &rdquo;hoivaten&rdquo;</em>&hellip; ]<br /><br /><strong>Eräät ovat oivaltaneet, että&nbsp;EKP&nbsp;painaa painokoneet savuten tyhjästä rahaa&nbsp;</strong>1]<strong>. Nythän on menossa (ainakin vielä?) Kreikan hätärahoitus&nbsp;</strong>2]<strong>, ja euroja lasketaan&nbsp;EKP&nbsp;sivufiliaalien kautta pankkien verkkoihin bitti euroina&nbsp;</strong>3]&nbsp;<strong>&ndash; ja edelleen katteetta, tai jos on katettu &ndash; niin joku sitten tarkasti kansalaisille ja lukijoille tämän selostakoot.</strong><br /><br />Kreikka sai vasemmistolaisen radikaalin pääministerikseen. Pääministeri&nbsp;<strong>Alexis Tsipras</strong>&nbsp;on yrittänyt kaikki keinot, pinnalla pysymisen ja muutkin metkut, pelastaakseen äänestäjänsä ja vähäosaisen kansansa.&nbsp;<br /><br /><br /><strong>Osa kreikkalaisista ulosmittasi kulutusjuhla-aikana mittavat rönsyt,&nbsp;</strong></p><p>huudattaen&nbsp;<em>näyttö- ja vertailutaloutta</em>&nbsp;4]&nbsp;&ndash; unohtamatta itse valtion suuria asehankintoja &ndash; muun muassa Saksasta, kun ikivihollinen, natotoveri Turkkikin on aivan ihokosketuksella.<br />&nbsp;<br />[ &hellip;&nbsp;<em>läntisen maailman demokratiakriisi&nbsp;</em>&hellip; ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/demokratian-kriisi-ja-vastuullinen.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/demokratian-kriisi-ja-vastuullinen.html</a>&nbsp;- ] &hellip;</p><p>1 - <em>jatkuu linkin</em> ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/06/kreikkalainen-nuorallatanssi-korkki.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/06/kreikkalainen-nuorallatanssi-korkki.html</a> - <em>alta</em></p><p>&nbsp;</p><p><strong>*</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>2</strong><strong> - Seuraavaksi katsomme mitä kirjoitimme aiemmin, kun meille niin tärkeä SOTE - kokonaisuus oli myös tapetilla</strong> &ndash; elettiin 14.1.2013 päivää</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&nbsp;&hellip;Kirjohallitus on jakanut avokätisesti vakuuksia, rahaa ja suomalaista luotettavuutta Etelä-Eurooppaan, solidaarisuus- ja pyrkyryyssyistä. Hallitus on jakanut rahaa ja vakuuksia veronmaksajilta, jotka jonottivat tuolla terveysasemalla. Kreikka oli kuitenkin - puheista huolimatta - helppo päätös riemunkirjavalle hallitukselle. Miksi SOTE, joka koskee koko kansaa - jäi vettyneiden puheiden ja puoluepoliittisten ideologiariitojen alle?</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kyllä kansa oikeasti tietää!</strong></p><p>Kansakuntamme ikääntyy, vero eurot tai huomenna -markat vähenevät, valtion velka kasvaa. Kansalaiset odottavat vankkaa ratkaisua sosiaali- ja terveyskeskustelun päätöksiksi. miksi nuo päätökset jäävät piiloon; onko se hallituskyvyttömyyttä, osaamattomuutta, ideologiariitaa, vai mitä&nbsp;- mutta yksi on varma: Kansa tuskastuu -&nbsp;<em>nyt on kysymys omista tärkeistä asioista</em>.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kreikka on kuitenkin kaukainen asia</strong></p><p>Kreikkalaiset manipuloivat itselleen saksalaisten ja ranskalaisten pankkien kautta ostovoimaa, jota ei ollut - otettiin velkaa yli kykyjen. Oli kivaa nautiskella kulutusjuhlaa ja näyttötaloutta (ainakin joidenkin osalta), kuten osaksi meillä tapahtui 1980- ja 1990 -lukujen taitteessa - tunnetuin seurauksin. Nyt me ryntäämme solidaarisuushallituksena hätiin ja apuun - järjestettiin lainoitus, järjestettiin epäselvästi vakuudelliset rahoitukset - tähän riitti tarmoa ja päätöskykyä&nbsp;**] &hellip;</p><p>2 - <em>jatkuu linkin</em> ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/01/soten-vaikeus-ja-kreikan-helppous.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/01/soten-vaikeus-ja-kreikan-helppous.html</a> - <em>alta</em></p><p>&nbsp;</p><p><strong>*</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>3</strong><strong> - Mennäänpä vielä pari vuotta taaksepäin </strong>&ndash; päivään 12.11.2011 &ndash;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Velkaa, enemmän velkaa - näin saatiin näyttötaloutta,</strong></p><p><strong>&nbsp;&hellip; kulutusjuhlaa ja arvostusta materialismin alttareilta. Ihmiset monissa maissa söivät itsensä lääketieteelliseen kuntoon, jossa loppuiäksi odottavat elintasosairaudet ylipainosta alkaen. Ihmiskunta on syönyt suunnilleen syyskuussa koko vuoden biosfäärituotannon - so. ravinto- ja ravinnetuotanto elättämään vuosikasvusta koko biosfääri - loppuvuosi meneekin sitten &quot;lopullisesti&quot; varannoista pois&hellip;</strong></p><p>3 - <em>jatkuu linkin</em> ~<strong> <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/87925-lansi-soi-tanaan-velanotolla-huomisen">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/87925-lansi-soi-tanaan-velanotolla-huomisen</a> - </strong><em>alta</em></p><p>&nbsp;</p><p><strong>*</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>4</strong><strong> - Entä EU - Eurooppaan paenneen Jyrki Kataisen toimenpiteet, kun ne ovat nyt kaiken kansan nähtävillä</strong> &ndash; kirjoitettu 13.12.2013</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;&hellip; Kuusilohallituksen suurin mielenkiinto on ollut ulkomailla &ndash; EU-konsensuksessa ja solidaarisuudessa auttaa etelän veljiä &rdquo;mäessä&rdquo; - kuka tai ketkä tulevat huomenna meitä auttamaan? Saksako, jonne &rdquo;<em>kataisnöyristely</em>&rdquo; on ojennellut käsiään &ndash; ehkäpä turvatakseen oman EU - viran&nbsp;6], kun Suomesta käy ajolähtö &ndash; kuten muinoiselle valtiovarainministeri&nbsp;<strong>Erkki Liikaselle</strong>&nbsp;(SDP) &hellip;</p><p>&hellip;</p><p>6]&nbsp;<em>&rdquo;Jättävätkö rotat aina ensimmäisenä uppoavan laivan?&rdquo;</em>&nbsp;~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/01/yhtalo-jolla-suomi-vietiin-eu.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/01/yhtalo-jolla-suomi-vietiin-eu.html</a> -</p><p>4 - <em>jatkuu linkin</em> ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/onko-katainen-saanut-jo.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/onko-katainen-saanut-jo.html</a> - <em>alta</em></p><p>&nbsp;</p><p><strong>*</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Entä nyt, kun tosiasiat ovat pöydässä ja äänestäjät ovat todenneet tietämänsä nyt todeksi?</strong></p><p>Nythän on meneillään kova vääntö suljettujen ovien takana. Mitä meiltä halutaan pimittää amerikkalaisille tärkeässä TTIP &ndash; neuvottelussa? Tihkuneiden ja vuodettujen tietojen pohjalta on voitu tehdä johtopäätöksiä &ndash; arvovaltaisiltakin tahoilta, muun muassa kansainvälisen oikeuden professori Koskenniemi valottaa TTIP &ndash; prosessia ~ <a href="https://minimahti.net/2016/05/10/oikeusprofessori-koskenniemi-ttip-sopimuksesta-tassa-luodaan-suursijoittajien-hallitsemaa-maailmaa/">https://minimahti.net/2016/05/10/oikeusprofessori-koskenniemi-ttip-sopimuksesta-tassa-luodaan-suursijoittajien-hallitsemaa-maailmaa/</a> -</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tai siten &ndash; mihin meitä ollaan viemässä arkikansalaiselle ehkä tärkeimmässä SOTE &ndash; selvityksessä?</strong></p><p>Otetaanko huomioon riittävästi läntisen naapurimme Ruotsin kokemukset heidän omasta SOTE -uudistuksesta, tästä lisätietoa linkin ~ <a href="http://yle.fi/uutiset/lehti_sote-uudistus_kaansi_hoitokustannuksia_rajuun_kasvuun_tukholmassa/8871628">http://yle.fi/uutiset/lehti_sote-uudistus_kaansi_hoitokustannuksia_rajuun_kasvuun_tukholmassa/8871628</a> &ndash; alta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kansalaiset &ndash; nyt on aika vaatia rehellistä tietoa!</strong></p><p>Meillä ollaan tekemässä oleellisia päätöksiä koko elämäämme ajatellen &ndash; niin &rdquo;kreikkalaisten elämän helpotuksesta&rdquo;, mutta keiden kustannuksella ja millä hinnalla. On menossa TTIP &ndash; neuvottelut, väännetään kättä kotoisasti SOTE -ratkaisusta ja kaiken päälle vähemmistöpoliitikot painavat päälle turvattomuutta Natoon veivaamisena, jopa <a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000851220.html">suunnitellaan kansanäänestyksen ohittamista</a>.</p><p>Nyt on aika vaatia omalta kansanedustajaltaan vastauksia miten hän haluaa äänestää näitä neljää asiakohtaa. Kansakunnan on myös syytä tarvittaessa vaatia ennenaikaisia eduskuntavaaleja, mikäli mopedi on vikuroiden karkaamassa hallituksemme käsistä.</p><p>&hellip;</p><p>PS <em>Mikäli et näe tai saa avattua tekstin linkkejä, niin koko kirjoitus on nähtävänä</em> ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/05/aloittaako-kreikkalainen-nuoralla.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/05/aloittaako-kreikkalainen-nuoralla.html</a> <em>- täältä</em>.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/">http://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><a href="http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/aloittaako-kreikkalainen-nuoralla-tanssi-dominoefektin">AL</a> | US | PZ | <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/05/aloittaako-kreikkalainen-nuoralla.html">BL</a> | BLOG 77259</p><p>&nbsp;</p><p>PVM 11052016</p><p>DOC Kreikkalainen nuoralla tanssi_11052016 &ndash; Microsoft Word Starter</p><p>&nbsp;</p><p>803 |</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> (Saksalaiset ovat rehellisyydessään selvittäneet |1 mitä tosiaan tuolla demokratian kehdossa on tapahtunut – jo alun alkaen, kun eurorahoitus ja lainajärjestelyt käynnistyivät. On jo selvää, että monet tiesivät alun alkaen mitä tapahtuu |2. Meitä kansalaisia uhkailtiin massatyöttömyydellä, ellemme ryhdy auttaman eteläisiä veljiä. Nyt velkauhka on massiivinen – kreikkaoperaatioiden vuoksi …)

|1 Näin Kreikka-tukipaketti valui suurille pankeille ~ http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001174959.html -

|2 He varoittivat jo vuonna 2011 Kreikasta ~ http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001175296.html -

 

*

1 - Tarkastellaan aihetta lähihistoriaan kurkaten, mitä kirjoitimme 28.6.2015 (IL_BLOG) –

[ … palkansaaja Erkki pohdiskelee tapahtumia, kun EU - Brysseliin paennut Jyrki Katainen puoliksi uhkaili massatyöttömyydellä aikanaan kansalaisiamme, kun oli pakko tukea Kreikkaa ja kreikkalaisia

 

 …Työtön Liisa muistaa myös, että noilla Jutta Urpilaisen hoivaavilla Kreikka – ”takuuksilla” ja -vakuuksilla siirrettiin individualistinen europankkien saatava kollektiiviseen hoitoon – kunkin tukivaltion kansalaisten piikkiin, vain meillä ”hoivaten”… ]

Eräät ovat oivaltaneet, että EKP painaa painokoneet savuten tyhjästä rahaa 1]. Nythän on menossa (ainakin vielä?) Kreikan hätärahoitus 2], ja euroja lasketaan EKP sivufiliaalien kautta pankkien verkkoihin bitti euroina 3] – ja edelleen katteetta, tai jos on katettu – niin joku sitten tarkasti kansalaisille ja lukijoille tämän selostakoot.

Kreikka sai vasemmistolaisen radikaalin pääministerikseen. Pääministeri Alexis Tsipras on yrittänyt kaikki keinot, pinnalla pysymisen ja muutkin metkut, pelastaakseen äänestäjänsä ja vähäosaisen kansansa. 


Osa kreikkalaisista ulosmittasi kulutusjuhla-aikana mittavat rönsyt, 

huudattaen näyttö- ja vertailutaloutta 4] – unohtamatta itse valtion suuria asehankintoja – muun muassa Saksasta, kun ikivihollinen, natotoveri Turkkikin on aivan ihokosketuksella.
 
[ … läntisen maailman demokratiakriisi … ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/demokratian-kriisi-ja-vastuullinen.html - ] …

1 - jatkuu linkin ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/06/kreikkalainen-nuorallatanssi-korkki.html - alta

 

*

 

2 - Seuraavaksi katsomme mitä kirjoitimme aiemmin, kun meille niin tärkeä SOTE - kokonaisuus oli myös tapetilla – elettiin 14.1.2013 päivää

 

 …Kirjohallitus on jakanut avokätisesti vakuuksia, rahaa ja suomalaista luotettavuutta Etelä-Eurooppaan, solidaarisuus- ja pyrkyryyssyistä. Hallitus on jakanut rahaa ja vakuuksia veronmaksajilta, jotka jonottivat tuolla terveysasemalla. Kreikka oli kuitenkin - puheista huolimatta - helppo päätös riemunkirjavalle hallitukselle. Miksi SOTE, joka koskee koko kansaa - jäi vettyneiden puheiden ja puoluepoliittisten ideologiariitojen alle?

 

Kyllä kansa oikeasti tietää!

Kansakuntamme ikääntyy, vero eurot tai huomenna -markat vähenevät, valtion velka kasvaa. Kansalaiset odottavat vankkaa ratkaisua sosiaali- ja terveyskeskustelun päätöksiksi. miksi nuo päätökset jäävät piiloon; onko se hallituskyvyttömyyttä, osaamattomuutta, ideologiariitaa, vai mitä - mutta yksi on varma: Kansa tuskastuu - nyt on kysymys omista tärkeistä asioista.

 

Kreikka on kuitenkin kaukainen asia

Kreikkalaiset manipuloivat itselleen saksalaisten ja ranskalaisten pankkien kautta ostovoimaa, jota ei ollut - otettiin velkaa yli kykyjen. Oli kivaa nautiskella kulutusjuhlaa ja näyttötaloutta (ainakin joidenkin osalta), kuten osaksi meillä tapahtui 1980- ja 1990 -lukujen taitteessa - tunnetuin seurauksin. Nyt me ryntäämme solidaarisuushallituksena hätiin ja apuun - järjestettiin lainoitus, järjestettiin epäselvästi vakuudelliset rahoitukset - tähän riitti tarmoa ja päätöskykyä **] …

2 - jatkuu linkin ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/01/soten-vaikeus-ja-kreikan-helppous.html - alta

 

*

 

3 - Mennäänpä vielä pari vuotta taaksepäin – päivään 12.11.2011 –

 

Velkaa, enemmän velkaa - näin saatiin näyttötaloutta,

 … kulutusjuhlaa ja arvostusta materialismin alttareilta. Ihmiset monissa maissa söivät itsensä lääketieteelliseen kuntoon, jossa loppuiäksi odottavat elintasosairaudet ylipainosta alkaen. Ihmiskunta on syönyt suunnilleen syyskuussa koko vuoden biosfäärituotannon - so. ravinto- ja ravinnetuotanto elättämään vuosikasvusta koko biosfääri - loppuvuosi meneekin sitten "lopullisesti" varannoista pois…

3 - jatkuu linkin ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/87925-lansi-soi-tanaan-velanotolla-huomisen - alta

 

*

 

4 - Entä EU - Eurooppaan paenneen Jyrki Kataisen toimenpiteet, kun ne ovat nyt kaiken kansan nähtävillä – kirjoitettu 13.12.2013

 

 … Kuusilohallituksen suurin mielenkiinto on ollut ulkomailla – EU-konsensuksessa ja solidaarisuudessa auttaa etelän veljiä ”mäessä” - kuka tai ketkä tulevat huomenna meitä auttamaan? Saksako, jonne ”kataisnöyristely” on ojennellut käsiään – ehkäpä turvatakseen oman EU - viran 6], kun Suomesta käy ajolähtö – kuten muinoiselle valtiovarainministeri Erkki Liikaselle (SDP) …

6] ”Jättävätkö rotat aina ensimmäisenä uppoavan laivan?” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/01/yhtalo-jolla-suomi-vietiin-eu.html -

4 - jatkuu linkin ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/onko-katainen-saanut-jo.html - alta

 

*

 

Entä nyt, kun tosiasiat ovat pöydässä ja äänestäjät ovat todenneet tietämänsä nyt todeksi?

Nythän on meneillään kova vääntö suljettujen ovien takana. Mitä meiltä halutaan pimittää amerikkalaisille tärkeässä TTIP – neuvottelussa? Tihkuneiden ja vuodettujen tietojen pohjalta on voitu tehdä johtopäätöksiä – arvovaltaisiltakin tahoilta, muun muassa kansainvälisen oikeuden professori Koskenniemi valottaa TTIP – prosessia ~ https://minimahti.net/2016/05/10/oikeusprofessori-koskenniemi-ttip-sopimuksesta-tassa-luodaan-suursijoittajien-hallitsemaa-maailmaa/ -

 

Tai siten – mihin meitä ollaan viemässä arkikansalaiselle ehkä tärkeimmässä SOTE – selvityksessä?

Otetaanko huomioon riittävästi läntisen naapurimme Ruotsin kokemukset heidän omasta SOTE -uudistuksesta, tästä lisätietoa linkin ~ http://yle.fi/uutiset/lehti_sote-uudistus_kaansi_hoitokustannuksia_rajuun_kasvuun_tukholmassa/8871628 – alta.

 

Kansalaiset – nyt on aika vaatia rehellistä tietoa!

Meillä ollaan tekemässä oleellisia päätöksiä koko elämäämme ajatellen – niin ”kreikkalaisten elämän helpotuksesta”, mutta keiden kustannuksella ja millä hinnalla. On menossa TTIP – neuvottelut, väännetään kättä kotoisasti SOTE -ratkaisusta ja kaiken päälle vähemmistöpoliitikot painavat päälle turvattomuutta Natoon veivaamisena, jopa suunnitellaan kansanäänestyksen ohittamista.

Nyt on aika vaatia omalta kansanedustajaltaan vastauksia miten hän haluaa äänestää näitä neljää asiakohtaa. Kansakunnan on myös syytä tarvittaessa vaatia ennenaikaisia eduskuntavaaleja, mikäli mopedi on vikuroiden karkaamassa hallituksemme käsistä.

PS Mikäli et näe tai saa avattua tekstin linkkejä, niin koko kirjoitus on nähtävänä ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/05/aloittaako-kreikkalainen-nuoralla.html - täältä.

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

 

AL | US | PZ | BL | BLOG 77259

 

PVM 11052016

DOC Kreikkalainen nuoralla tanssi_11052016 – Microsoft Word Starter

 

803 |

]]>
2 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216781-aloittaako-kreikkalainen-nuoralla-tanssi-dominoefektin#comments Grexit Kreikan velkakriisi Kreikan velkojen leikkaus Kreikka Kreikka ja euro Wed, 11 May 2016 15:16:51 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216781-aloittaako-kreikkalainen-nuoralla-tanssi-dominoefektin
Kaksi kolmasosaa saksalaisista ei halua Angela Merkelin jatkavan toimessaan http://kirjoituksiasalosta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216741-kaksi-kolmasosaa-saksalaisista-ei-halua-angela-merkelin-jatkavan-toimessaan <p>Lukuja Saksan <a href="http://www.welt.de/politik/deutschland/article155234006/Zwei-Drittel-wollen-Merkel-nicht-weiter-als-Kanzlerin.html">kahdesta tuoreimmasta gallupista</a>:</p><p>&nbsp;</p><p>1)Kiinnostus Merkelin jatkavan liittokanslerina 2017 vaaleissa</p><p>-64% vastaan. Aika Tasan Itä- ja Länsi-Saksan kesken. Miehistä 66,1% ja naisista 61,9%. Korkeasti koulutetuista 58,2% kun taas matalan koulutuksen omaavista 74,8%. Samoin pienituloisista 74,2% kun taas yli 4000&euro; ansaitsevista 56,5%.</p><p>&nbsp;</p><p>2)Hallituksen kannatusluvut</p><p>-Laskua on tullut 17%. Nyt CDU, SPD ja CSU saavat enää 50% kannatuksen. AfD kannatus on kymmenkertaistunut 1,5% sta 15%.</p><p>&nbsp;</p><p>Ei suurin osa kansalaisista missään euromaassa tyhmää ole. Ei Saksassakaan rivijamppa tätä Kreikkapelleilyä ja elintasosiirtolaisuutta hymy suussa katsele. Tästäkin voisi kirjoittaa metrin, mutta jos nyt tyydyn taas yhteen kysymykseen. Mitä tarkoittaa sana kansanedustaja?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lukuja Saksan kahdesta tuoreimmasta gallupista:

 

1)Kiinnostus Merkelin jatkavan liittokanslerina 2017 vaaleissa

-64% vastaan. Aika Tasan Itä- ja Länsi-Saksan kesken. Miehistä 66,1% ja naisista 61,9%. Korkeasti koulutetuista 58,2% kun taas matalan koulutuksen omaavista 74,8%. Samoin pienituloisista 74,2% kun taas yli 4000€ ansaitsevista 56,5%.

 

2)Hallituksen kannatusluvut

-Laskua on tullut 17%. Nyt CDU, SPD ja CSU saavat enää 50% kannatuksen. AfD kannatus on kymmenkertaistunut 1,5% sta 15%.

 

Ei suurin osa kansalaisista missään euromaassa tyhmää ole. Ei Saksassakaan rivijamppa tätä Kreikkapelleilyä ja elintasosiirtolaisuutta hymy suussa katsele. Tästäkin voisi kirjoittaa metrin, mutta jos nyt tyydyn taas yhteen kysymykseen. Mitä tarkoittaa sana kansanedustaja?

]]>
0 http://kirjoituksiasalosta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216741-kaksi-kolmasosaa-saksalaisista-ei-halua-angela-merkelin-jatkavan-toimessaan#comments Angela Merkel gallup Kreikka Pakolaiskriisi Wed, 11 May 2016 03:32:29 +0000 Mikko Engren http://kirjoituksiasalosta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216741-kaksi-kolmasosaa-saksalaisista-ei-halua-angela-merkelin-jatkavan-toimessaan
Kreikan miljardit valuivat pankeille - yllättyikö joku oikeasti? http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216678-kreikan-miljardit-valuivat-pankeille-yllattyiko-joku-oikeasti <p>Jotkut teistä saattavatkin vielä muistaa, kuinka <a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000954892.html">Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju painotti viime vuonna&nbsp;</a>meidän suomalaisten auttaneen&nbsp;kreikkalaisia vähäosaisia jo monen vuoden ajan. Kreikalle myönnetyt miljardit olivat hänen mukaan menneet sosiaaliturvaan, eläkkeisiin, terveydenhuoltoon, koulutukseen ja muihin julkisiin menoihin. Ihan näin hyvin asiat eivät kuitenkaan olleet, kuten myöhemmät tutkimukset ovat osoittaneet.</p><p>Viime viikolla saksalaisen<strong> European School on Management and Technology</strong> -yliopiston julkaiseman tutkimuksen mukaan Kreikalle myönnetyistä 215 miljardista eurosta vain 10 miljardia euroa eli noin 5% päätyi oikeasti Kreikkaan valtion budjetin tilkkeeksi. Suurin osa rahoista käytettiin Kreikan lainojen maksuun, joilla pelastettiin saksalaisia ja ranskalaisia pankkeja. Yhdysvaltojen tavoin velkakriisi siirrettiin yksityiseltä kokonaan julkiselle puolelle, ja veronmaksajat tunsivat sen nahoissaan. Lainaa ei otettu pelkästään meidän kontollemme, vaan myös lapsemme ja lapsenlapsemme saivat osansa.</p><p>Kreikka on saanut Euroopan unionilta, Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä ja Euroopan keskuspankilta kolme tukipakettia. Niiden ja tiukkojen talousuudistusten avulla vararikon partaalla olevan maan piti nousta jaloilleen, mutta toisin kävi. Edelleen kynnetään ja monien talousasiantuntijoiden mukaan kenties lujempaa kuin koskaan aikaisemmin.</p><p><strong>Iltasanomat kysyi tänään</strong> lukijoiltaan, että annettiinko suomalaisille riittävät tiedot Kreikka-rahojen todellisesta osoitteesta. Kyselyyn vastanneista 14653 lukijasta jopa 92 prosenttia on sitä mieltä, että suomalaisille ei tarjottu riittäviä tietoja. Tulos on hämmentävä, sillä jälkikäteen on aivan turha esittää typerystä. Kyllä meille tietoja annettiin, mutta te ette kuunnelleet. Alaston totuus oli kaiken aikaa luettavissa rivien välistä.</p><p>Nyt käsi sydämelle - Kenelle tämä tuli yllätyksenä? Epäilemättä tekin tiesitte minne ne rahat menevät, ja niin muuten tiesi kokoomuslainen komissaari <strong>Jyrki Katainenkin</strong>, vaikka hän vielä tuolloin kovasti muuta väittikin. Ei se sattumaa ollut, että pääministerinä toimineelle Jyrkille luotiin salkuttoman leikkikomissaarin virka. Se oli kovan työn ja kusetuksen tulosta. Paljon rahaa, jonkin verran valtaa ja todella vähän vastuuta. Kokoomuslaisen unelmavirka, eikö totta?</p><p>Kataisen mukaan tukipaketeilla estettiin Kreikan konkurssi, eurooppalainen luottokriisi ja lainahanojen sulkeutuminen myös muulta Euroopalta. Toisaalta jos asiaa nyt hieman tarkemmin pohtii, niin Kreikkahan on edelleen konkurssissa, eurooppalainen luottokriisi väistettiin alkuvuodesta vain täpärästi ja lainaa nyt saa aina, kunhan vain kehtaa pyytää. Tällä tavoin maailmantalous toimii.</p><p>IS:n politiikan toimittaja <a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001175354.html">ei kuitenkaan päästänyt komissaari Jyrki Kataista aivan niin helpolla</a>, vaan esitti tälle kiperiä kysymyksiä Kreikan kadonneista miljardeista. Toimittaja tivasi komissaarilta vastausta siihen, oliko EU:n tarkoitus alunperinkään pelastaa Kreikkaa uppoamiselta, vai oliko tässä kaiken aikaa kyse saksalaisista ja ranskalaisista pankeista.</p><p>&ndash; Kuka Kreikan yksityiset velat olisi maksanut? Kreikalla ei ollut rahaa. Jos tätä pakettia ei olisi tehty ja pankeille ei olisi maksettu, olisi tapahtunut Kreikassa konkurssi. Sen hetkisen ja tämän hetkisen arvion mukaan se olisi sysännyt liikkeelle luottokriisin, Katainen vastasi hieman hikoillen.</p><p>Toisin sanoen kriisi olisi johtanut siihen, että vahvojenkin maiden kohdalla luottohanat olisivat menneet kiinni. Tämä oli se perimmäinen syy minkä vuoksi Kreikkaa lähdettiin tukemaan, vaikka todellisuudessa järkevin vaihtoehto olisi ollut haudata yhteisvaluutta euro, eikä enää ikinä puhua siitä uudestaan. Ilman euroa tätä kriisiä ei olisi tullut tai se ei ainakaan olisi ollut niin ankara kuin se nyt on ollut.</p><p><strong>Kreikan kriisin leimahtamisesta</strong> on kulunut nyt jo yli seitsemän vuotta, eikä tilanteeseen tunnu näkyvän helpotusta. Kreikka on jälleen kerran vararikossa, ja kaikista ponnisteluistamme huolimatta tilanne on pahentunut vain entisestään, vaikka euroalue on pumpannut maahan mukamaste rahaa jo yli kaksisataa miljardia euroa. Kreikan ei olisi koskaan kannattanut vaihtaa drakmojaan euroiksi, eikä muuten olisi pitänyt meidänkään luopua omastamme. Virhe on kuitenkin tehty, eikä takaisin vanhaan näyttäisi olevan enää paluuta. Ei ainakaan niin kauan, kun kansa on valmis nielemään kaiken mitä heidän eteensä kannetaan.</p><p>- Yhteisvastuu koski koko euroaluetta, koska Kreikka on yksi sen osa. Meillä oli vastuu Kreikasta, sillä kyse ei ollut pelkästään Saksan ja Ranskan pankeista, vaan siitä miten Kreikka ylipäänsä ykenee rahoittamaan omaa toimintaansa - terveydenhuoltoa ja koulutusta. Lääkkeitä, Katainen jatkoi.</p><p>Jos tarkastelee Kreikan tilannetta tänä päivänä, niin Euroopan unioni ei &nbsp;ole onnistunut valtion elvyttämisessä kovinkaan hyvin. Ateenassa on tälläkin hetkellä mellakaksi yltynyt mielenosoitus meneillään ja köyhyydestä on tullut yhä useamman kreikkalaisen arkipäivää.&nbsp;Katainen syyttää kriisistä ennen kaikkea Kreikkaa, vaikka todellisuudessa se on talous- ja rahoituskriisiin vain osasyyllinen.</p><p>Jos tässä todella alettaisiin ihmisiä piinapenkkiin istuttamaan, niin penkkirivistä löytyisi niin Jyrki Katainen, Saksa, Ranska, Euroopan keskuspankki EKP kuin koko silloinen ja nykyinen EU-komissiokin. Ei sovi myöskään unohtaa Kreikan petollista hallintoa, jonka toimet edesauttoivat kriisin syntymistä ja pitkittymistä.</p><p>Listalta löytyy kyllä tilaa myös&nbsp;Suomen ikiomalle kultapojalle, keskustalaiselle&nbsp;<strong>Olli Rehnille</strong>, joka nämä korjausliikkeet talouskomissaarin virassaan kehitti.&nbsp;<strong>José Manuel</strong>&nbsp;<strong>Barroson </strong>komissiossa työskennellyt kansanedustaja Rehn on puolustellut eurokriisin hoidossa tehtyjä epäonnistuneita ratkaisuja viimeiseen asti, vaikka viime vuodet ovat osoittaneet hänen olleen enemmän kuin väärässä. Tiedettävästi Rehn ei ole missään vaiheessa edes harkinnut sitä, että luottotappioiden parissa painivat pankit ja finanssiala olisi laitettu suurempaan vastuuseen kriisinhoidossa.&nbsp;</p><p><strong>Nyt kun pankit on pelastettu, niin Kreikkaa voidaan kovistella entistä lujemmin. Kreikan jälkeen lienee sitten&nbsp;Suomen vuoro maistaa omaa lääkettään.&nbsp;</strong></p><p><strong>Luokan paras.&nbsp;Kyllä kannatti, vai mitä?&nbsp;</strong></p><p>&nbsp;</p><p><em><a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001175354.html">Lähde: Iltasanomat</a></em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jotkut teistä saattavatkin vielä muistaa, kuinka Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju painotti viime vuonna meidän suomalaisten auttaneen kreikkalaisia vähäosaisia jo monen vuoden ajan. Kreikalle myönnetyt miljardit olivat hänen mukaan menneet sosiaaliturvaan, eläkkeisiin, terveydenhuoltoon, koulutukseen ja muihin julkisiin menoihin. Ihan näin hyvin asiat eivät kuitenkaan olleet, kuten myöhemmät tutkimukset ovat osoittaneet.

Viime viikolla saksalaisen European School on Management and Technology -yliopiston julkaiseman tutkimuksen mukaan Kreikalle myönnetyistä 215 miljardista eurosta vain 10 miljardia euroa eli noin 5% päätyi oikeasti Kreikkaan valtion budjetin tilkkeeksi. Suurin osa rahoista käytettiin Kreikan lainojen maksuun, joilla pelastettiin saksalaisia ja ranskalaisia pankkeja. Yhdysvaltojen tavoin velkakriisi siirrettiin yksityiseltä kokonaan julkiselle puolelle, ja veronmaksajat tunsivat sen nahoissaan. Lainaa ei otettu pelkästään meidän kontollemme, vaan myös lapsemme ja lapsenlapsemme saivat osansa.

Kreikka on saanut Euroopan unionilta, Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä ja Euroopan keskuspankilta kolme tukipakettia. Niiden ja tiukkojen talousuudistusten avulla vararikon partaalla olevan maan piti nousta jaloilleen, mutta toisin kävi. Edelleen kynnetään ja monien talousasiantuntijoiden mukaan kenties lujempaa kuin koskaan aikaisemmin.

Iltasanomat kysyi tänään lukijoiltaan, että annettiinko suomalaisille riittävät tiedot Kreikka-rahojen todellisesta osoitteesta. Kyselyyn vastanneista 14653 lukijasta jopa 92 prosenttia on sitä mieltä, että suomalaisille ei tarjottu riittäviä tietoja. Tulos on hämmentävä, sillä jälkikäteen on aivan turha esittää typerystä. Kyllä meille tietoja annettiin, mutta te ette kuunnelleet. Alaston totuus oli kaiken aikaa luettavissa rivien välistä.

Nyt käsi sydämelle - Kenelle tämä tuli yllätyksenä? Epäilemättä tekin tiesitte minne ne rahat menevät, ja niin muuten tiesi kokoomuslainen komissaari Jyrki Katainenkin, vaikka hän vielä tuolloin kovasti muuta väittikin. Ei se sattumaa ollut, että pääministerinä toimineelle Jyrkille luotiin salkuttoman leikkikomissaarin virka. Se oli kovan työn ja kusetuksen tulosta. Paljon rahaa, jonkin verran valtaa ja todella vähän vastuuta. Kokoomuslaisen unelmavirka, eikö totta?

Kataisen mukaan tukipaketeilla estettiin Kreikan konkurssi, eurooppalainen luottokriisi ja lainahanojen sulkeutuminen myös muulta Euroopalta. Toisaalta jos asiaa nyt hieman tarkemmin pohtii, niin Kreikkahan on edelleen konkurssissa, eurooppalainen luottokriisi väistettiin alkuvuodesta vain täpärästi ja lainaa nyt saa aina, kunhan vain kehtaa pyytää. Tällä tavoin maailmantalous toimii.

IS:n politiikan toimittaja ei kuitenkaan päästänyt komissaari Jyrki Kataista aivan niin helpolla, vaan esitti tälle kiperiä kysymyksiä Kreikan kadonneista miljardeista. Toimittaja tivasi komissaarilta vastausta siihen, oliko EU:n tarkoitus alunperinkään pelastaa Kreikkaa uppoamiselta, vai oliko tässä kaiken aikaa kyse saksalaisista ja ranskalaisista pankeista.

– Kuka Kreikan yksityiset velat olisi maksanut? Kreikalla ei ollut rahaa. Jos tätä pakettia ei olisi tehty ja pankeille ei olisi maksettu, olisi tapahtunut Kreikassa konkurssi. Sen hetkisen ja tämän hetkisen arvion mukaan se olisi sysännyt liikkeelle luottokriisin, Katainen vastasi hieman hikoillen.

Toisin sanoen kriisi olisi johtanut siihen, että vahvojenkin maiden kohdalla luottohanat olisivat menneet kiinni. Tämä oli se perimmäinen syy minkä vuoksi Kreikkaa lähdettiin tukemaan, vaikka todellisuudessa järkevin vaihtoehto olisi ollut haudata yhteisvaluutta euro, eikä enää ikinä puhua siitä uudestaan. Ilman euroa tätä kriisiä ei olisi tullut tai se ei ainakaan olisi ollut niin ankara kuin se nyt on ollut.

Kreikan kriisin leimahtamisesta on kulunut nyt jo yli seitsemän vuotta, eikä tilanteeseen tunnu näkyvän helpotusta. Kreikka on jälleen kerran vararikossa, ja kaikista ponnisteluistamme huolimatta tilanne on pahentunut vain entisestään, vaikka euroalue on pumpannut maahan mukamaste rahaa jo yli kaksisataa miljardia euroa. Kreikan ei olisi koskaan kannattanut vaihtaa drakmojaan euroiksi, eikä muuten olisi pitänyt meidänkään luopua omastamme. Virhe on kuitenkin tehty, eikä takaisin vanhaan näyttäisi olevan enää paluuta. Ei ainakaan niin kauan, kun kansa on valmis nielemään kaiken mitä heidän eteensä kannetaan.

- Yhteisvastuu koski koko euroaluetta, koska Kreikka on yksi sen osa. Meillä oli vastuu Kreikasta, sillä kyse ei ollut pelkästään Saksan ja Ranskan pankeista, vaan siitä miten Kreikka ylipäänsä ykenee rahoittamaan omaa toimintaansa - terveydenhuoltoa ja koulutusta. Lääkkeitä, Katainen jatkoi.

Jos tarkastelee Kreikan tilannetta tänä päivänä, niin Euroopan unioni ei  ole onnistunut valtion elvyttämisessä kovinkaan hyvin. Ateenassa on tälläkin hetkellä mellakaksi yltynyt mielenosoitus meneillään ja köyhyydestä on tullut yhä useamman kreikkalaisen arkipäivää. Katainen syyttää kriisistä ennen kaikkea Kreikkaa, vaikka todellisuudessa se on talous- ja rahoituskriisiin vain osasyyllinen.

Jos tässä todella alettaisiin ihmisiä piinapenkkiin istuttamaan, niin penkkirivistä löytyisi niin Jyrki Katainen, Saksa, Ranska, Euroopan keskuspankki EKP kuin koko silloinen ja nykyinen EU-komissiokin. Ei sovi myöskään unohtaa Kreikan petollista hallintoa, jonka toimet edesauttoivat kriisin syntymistä ja pitkittymistä.

Listalta löytyy kyllä tilaa myös Suomen ikiomalle kultapojalle, keskustalaiselle Olli Rehnille, joka nämä korjausliikkeet talouskomissaarin virassaan kehitti. José Manuel Barroson komissiossa työskennellyt kansanedustaja Rehn on puolustellut eurokriisin hoidossa tehtyjä epäonnistuneita ratkaisuja viimeiseen asti, vaikka viime vuodet ovat osoittaneet hänen olleen enemmän kuin väärässä. Tiedettävästi Rehn ei ole missään vaiheessa edes harkinnut sitä, että luottotappioiden parissa painivat pankit ja finanssiala olisi laitettu suurempaan vastuuseen kriisinhoidossa. 

Nyt kun pankit on pelastettu, niin Kreikkaa voidaan kovistella entistä lujemmin. Kreikan jälkeen lienee sitten Suomen vuoro maistaa omaa lääkettään. 

Luokan paras. Kyllä kannatti, vai mitä? 

 

Lähde: Iltasanomat

]]>
79 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216678-kreikan-miljardit-valuivat-pankeille-yllattyiko-joku-oikeasti#comments Euro Jyrki Katainen Kreikka Talous Mon, 09 May 2016 16:28:47 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216678-kreikan-miljardit-valuivat-pankeille-yllattyiko-joku-oikeasti
ΚΗΦΑΑΜΕΑ - rakkaudella rakennettu talo http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216062-kifaamea-rakkaudella-rakennettu-talo <p>Vietin viime viikon lomailemassa Kreetalla Haniassa. Loma sisälsi luonnollisesti loman perusperiaatteet eli aurinkoa, ystäviä ja hyvää ruokaa mutta myös vapaaehtoistyötä kodittomien koirien hyväksi. Paras osa viikosta tällä kertaa tapahtui kuitenkin, kun pääsin vierailemaan Kifaameassa eli vammaisten lasten päivähoito- ja opetusyksikössä.</p><p>Kifaamea on vammaisten lasten vanhempien perustama yksikkö, ensimmäisiä laatuaan koko Kreikassa. Kreikassa vammaiset lapset eivät käy koulua, joka olisi tuettu julkisin varoin ja muutoinkin sosiaaliturva tunnistaa vammaisperheet huonosti. Lähes kaikki kustannukset ovat sellaisia, joista vanhemmat vastaavat itse. Se lienee yksi syy miksi tämä yksikkö on perustettu, jotta lapsilla on paikka vertaistukeen, kuntoutukseen ja turvalliseen päivään vanhempien ollessa työssä.</p><p>Minut ja kreetalainen ystäväni Elizabeth otettiin erittäin lämpimästi vastaan varsin lyhyellä varoitusjalla. Talo on suht vanha eikä siinä ollut mm. invavessoja. Sen sijaan sisältä löytyi värikkäästi maalattuja seiniä, valokuvia ja lämmin tunnelma. Heille oli rakennettu fysioterapiaan sopiva huone, askarteluhuone, puheterapiaan sopiva huone sekä lepohuoneet pojille ja tytöille. Piha oli suuri mutta sorapohjainen ja siellä ei varjoa antanut kuin yksi puu, jonka alla lapset eivät ole varjossa.</p><p>Lapset olivat juuri menossa päivälevolle ja voitte kuvitella riemua, jonka vierailumme aiheutti. Useimmat lapset muistuttivat vammaisuuden asteessa omaa lastani. Vaikeavammaisia lapsia ilman puhetta, mutta ne hymyt joita minulle annettiin, menivät suoraan sydämeen. Hulinaa siis piisasi, joten ensi kerralla pyrin sopimaan vierailun muualle kuin siesta-aikaan.</p><p>Kifaamean työntekijät tekevät pienellä budjetilla valtavan hienoa työtä. Taloa ylläpidetään ja rakennetaan rakkaudella. Mutta tosiasia on se, että ilman varoja se on mahdotonta, pelkkä sitoutuminen ei riitä. Paikalliset yritykset ja hyväntekeväisyystapahtumat toki auttavat, aivan kuten Kifaamean omat myyjäiset ja varainkeruu. Haniassa joka vuosi järjestettävä Santa Run lahjoitti viime vuonna puolet varoista uuteen inva-autoon, jolla lapset pääsevät liikkeelle. Toisen puolen autoon lahjoitti paikallinen Inka-market.</p><p>Kävimme sosiaalityöntekijän kanssa keskustelua vanhakantaisesta asenneilmapiiristä, jota edelleen on, joskin se on pikkuhiljaa muuttumassa. Vammainen lapsi on edelleen tabu, kirous ja seuraus synneistä. Tämä kohta vierailusta sattui. Meillä Suomessa kun vammaiset ovat jo luonnollinen osa yhteiskuntaa enkä minä ainakaan häpeä lastani yhtään. Sikäli tämä asia on ollut jo tiedossani, sillä en ole aiemmin törmännyt yhteenkään paikalliseen vammaiseen. Oma lapseni saa Haniassa paljon positiivista huomiota ja häntä pidetään lähes kunniavieraana aina kun sinne menemme.</p><p>Olen nyt pari päivää pyrkinyt etsimään yhteistyökumppaneita ja verkostoa, jolla voisimme tehdä jotakin hyvää yhdessä näille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Näkisin, että meillä suomalaisilla voisi olla annettavaa niin asenneilmapiirin muutokseen kuin taloudellisestikin. En ole löytänyt toistaiseksi ketään sen enempää koulumaailmasta kuin yksityishenkilöistäkään. Meillä esimerkiksi vammaiset lapset voivat harjoitella motoriikkaa ja kommunikaatiota ipadeilla, joista Haniassa vain haaveillaan. On kuitenkin niin, että nämä kohtalotoverimme ovat samaa eurooppaa kuin mekin, joten tiedottaminen tilanteesta lienee yksi tapa auttaa. Lisäksi poliittinen vaikuttaminen voisi auttaa esimerkiksi paremman sosiaaliturvan luomiseen perheille. &nbsp;</p><p>Mikäli koet, että tämä voisi olla sinun hyväntekeväisyyskohteesi, otathan yhteyttä niin annan yhteistietoja ja lisätietoja mielelläni.</p><p>Lopuksi pieni runon pätkä, jollaisen asenteen toivoisin leviävän koko eurooppaan:</p><p>Eilen Herralle tuumivat enkelit näin:<br /><br />On aika syntymän uuden.<br /><br />Hyvin paljon rakkautta tarvitsee<br /><br />tämä lapsi salaisuuden.<br /><br />Hänen kasvunsa ei liene nopeaa<br /><br />ei hän saavuta tähtiä siellä.<br /><br />Paljon hellyyttä kaipaa hän ihmisiltä,<br /><br />joita kohtaa hän elämän tiellä.</p><p>&nbsp;</p><p><br />Ehkei koskaan hän nauraa ja leikkiä voi,<br /><br />ei sanoja mietteilleen löydä.<br /><br />Kovin monissa paikoissa sopeudu ei,<br /><br />saa hän vammaisen nimellä käydä.<br /><br />Siispä huolella kotinsa valitkaamme<br /><br />hän saakoon elämää täyttä.<br /><br />Herra, etsi vanhemmat, joita voit<br /><br />tähän erikoistehtävään käyttää.</p><p><br /><br />Heti tehtävän arvoa huomaa he ei,<br /><br />ja niin ehkä onkin hyvä,<br /><br />mutta lahjana lapsosen mukana on<br /><br />luja usko ja rakkaus syvä.<br /><br />Pian alkavat varmaan he ymmärtää,<br /><br />minkä aarteen suuren he saikaan<br /><br />saavat iloita heikosta, hennosta<br /><br />salaisuuden lapsesta taivaan.&quot;<br /><br />(Tuntematon kirjoittaja)</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vietin viime viikon lomailemassa Kreetalla Haniassa. Loma sisälsi luonnollisesti loman perusperiaatteet eli aurinkoa, ystäviä ja hyvää ruokaa mutta myös vapaaehtoistyötä kodittomien koirien hyväksi. Paras osa viikosta tällä kertaa tapahtui kuitenkin, kun pääsin vierailemaan Kifaameassa eli vammaisten lasten päivähoito- ja opetusyksikössä.

Kifaamea on vammaisten lasten vanhempien perustama yksikkö, ensimmäisiä laatuaan koko Kreikassa. Kreikassa vammaiset lapset eivät käy koulua, joka olisi tuettu julkisin varoin ja muutoinkin sosiaaliturva tunnistaa vammaisperheet huonosti. Lähes kaikki kustannukset ovat sellaisia, joista vanhemmat vastaavat itse. Se lienee yksi syy miksi tämä yksikkö on perustettu, jotta lapsilla on paikka vertaistukeen, kuntoutukseen ja turvalliseen päivään vanhempien ollessa työssä.

Minut ja kreetalainen ystäväni Elizabeth otettiin erittäin lämpimästi vastaan varsin lyhyellä varoitusjalla. Talo on suht vanha eikä siinä ollut mm. invavessoja. Sen sijaan sisältä löytyi värikkäästi maalattuja seiniä, valokuvia ja lämmin tunnelma. Heille oli rakennettu fysioterapiaan sopiva huone, askarteluhuone, puheterapiaan sopiva huone sekä lepohuoneet pojille ja tytöille. Piha oli suuri mutta sorapohjainen ja siellä ei varjoa antanut kuin yksi puu, jonka alla lapset eivät ole varjossa.

Lapset olivat juuri menossa päivälevolle ja voitte kuvitella riemua, jonka vierailumme aiheutti. Useimmat lapset muistuttivat vammaisuuden asteessa omaa lastani. Vaikeavammaisia lapsia ilman puhetta, mutta ne hymyt joita minulle annettiin, menivät suoraan sydämeen. Hulinaa siis piisasi, joten ensi kerralla pyrin sopimaan vierailun muualle kuin siesta-aikaan.

Kifaamean työntekijät tekevät pienellä budjetilla valtavan hienoa työtä. Taloa ylläpidetään ja rakennetaan rakkaudella. Mutta tosiasia on se, että ilman varoja se on mahdotonta, pelkkä sitoutuminen ei riitä. Paikalliset yritykset ja hyväntekeväisyystapahtumat toki auttavat, aivan kuten Kifaamean omat myyjäiset ja varainkeruu. Haniassa joka vuosi järjestettävä Santa Run lahjoitti viime vuonna puolet varoista uuteen inva-autoon, jolla lapset pääsevät liikkeelle. Toisen puolen autoon lahjoitti paikallinen Inka-market.

Kävimme sosiaalityöntekijän kanssa keskustelua vanhakantaisesta asenneilmapiiristä, jota edelleen on, joskin se on pikkuhiljaa muuttumassa. Vammainen lapsi on edelleen tabu, kirous ja seuraus synneistä. Tämä kohta vierailusta sattui. Meillä Suomessa kun vammaiset ovat jo luonnollinen osa yhteiskuntaa enkä minä ainakaan häpeä lastani yhtään. Sikäli tämä asia on ollut jo tiedossani, sillä en ole aiemmin törmännyt yhteenkään paikalliseen vammaiseen. Oma lapseni saa Haniassa paljon positiivista huomiota ja häntä pidetään lähes kunniavieraana aina kun sinne menemme.

Olen nyt pari päivää pyrkinyt etsimään yhteistyökumppaneita ja verkostoa, jolla voisimme tehdä jotakin hyvää yhdessä näille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Näkisin, että meillä suomalaisilla voisi olla annettavaa niin asenneilmapiirin muutokseen kuin taloudellisestikin. En ole löytänyt toistaiseksi ketään sen enempää koulumaailmasta kuin yksityishenkilöistäkään. Meillä esimerkiksi vammaiset lapset voivat harjoitella motoriikkaa ja kommunikaatiota ipadeilla, joista Haniassa vain haaveillaan. On kuitenkin niin, että nämä kohtalotoverimme ovat samaa eurooppaa kuin mekin, joten tiedottaminen tilanteesta lienee yksi tapa auttaa. Lisäksi poliittinen vaikuttaminen voisi auttaa esimerkiksi paremman sosiaaliturvan luomiseen perheille.  

Mikäli koet, että tämä voisi olla sinun hyväntekeväisyyskohteesi, otathan yhteyttä niin annan yhteistietoja ja lisätietoja mielelläni.

Lopuksi pieni runon pätkä, jollaisen asenteen toivoisin leviävän koko eurooppaan:

Eilen Herralle tuumivat enkelit näin:

On aika syntymän uuden.

Hyvin paljon rakkautta tarvitsee

tämä lapsi salaisuuden.

Hänen kasvunsa ei liene nopeaa

ei hän saavuta tähtiä siellä.

Paljon hellyyttä kaipaa hän ihmisiltä,

joita kohtaa hän elämän tiellä.

 


Ehkei koskaan hän nauraa ja leikkiä voi,

ei sanoja mietteilleen löydä.

Kovin monissa paikoissa sopeudu ei,

saa hän vammaisen nimellä käydä.

Siispä huolella kotinsa valitkaamme

hän saakoon elämää täyttä.

Herra, etsi vanhemmat, joita voit

tähän erikoistehtävään käyttää.



Heti tehtävän arvoa huomaa he ei,

ja niin ehkä onkin hyvä,

mutta lahjana lapsosen mukana on

luja usko ja rakkaus syvä.

Pian alkavat varmaan he ymmärtää,

minkä aarteen suuren he saikaan

saavat iloita heikosta, hennosta

salaisuuden lapsesta taivaan."

(Tuntematon kirjoittaja)

 

 

]]>
7 http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216062-kifaamea-rakkaudella-rakennettu-talo#comments Hyväntekeväisyys Kehitysvammaiset kehitysvammaisuus Kreeta Kreikka Wed, 27 Apr 2016 08:40:50 +0000 Mari Rantanen http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216062-kifaamea-rakkaudella-rakennettu-talo
EU hylkäsi periaatteensa jo kauan sitten http://eemilwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213301-eu-hylkasi-periaatteensa-jo-kauan-sitten <p>Tänään (8.3) Jari Alenius <a href="http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001133979.html">kommentoi</a> Iltasanomissa &quot;EU:n hylkäävän historiallisia periaatteitaan yhden päämäärän vuoksi&quot;, viitaten Unionin kasassa pitämiseen ja EU:n ja Turkin keskusteluihin pakolaiskriisistä. EU joutuu myötäilemään joka päivä yhtä autoritaarisempaa maata selvittääkseen humanitääristä kriisiä Kreikassa, jossa tuhannet ihmiset ovat lukittuina Makedonian rajalla odottaakseen, Aleniuksen sanoin, &quot;uutta tulevaisuutta&quot;.<br /><br />Voidaan kuitenkin pohtia, miksi tätä uutta tulevaisuutta ei ole Kreikassa? Minkä takia Kreikassa on &quot;epäinhimilliset olot&quot;? Siksikö, että maa on korruption avuin taloudellisessa kriisissä, jonka takaiskuja muut eurooppalaiset maksavat, ja tavalliset kreikkalaiset kärsivät? Kuulostaa oudon tutulta.<br /><br />EU hylkäsi periaatteensa jo kauan sitten. Kreikan varallisuuden pimittäminen, velkajärjestelyt ja suoranainen pelleily Euroopan politiikassa olivat EU:n sääntöjen vastaisia. Nyt poliitikot tajuavat kuitenkin sanoa suoraan &quot;ei&quot;, ja myöntyä vapaan liikkuvuuden karsimiseen yhteisen hyödyn edessä. Visegrád-ryhmä ajaa kovaa linjaa pakolaisten suhteen, ja jo viime vuonna saimme lukea Unkarin pääministerin Viktor Orbánin kovasta rajapolitiikasta, joka itseasiassa, oli nimenomaan EU:n sääntöjen mukaista. Unkarilla on velvollisuus rekisteröidä maahan tulevat pakolaiset Dublin-säännöksen mukaan. Toinen sääntö, joka on jo kauan sitten unohtunut.<br /><br />Yhteinen hyvä on kuitenkin suhteellinen käsite. <a href="http://www.politico.eu/article/why-eu-refugee-relocation-policy-has-been-a-flop-frontex-easo-med/">Jos emme väärin muista</a>, EU:n piti siirtää 160 000 pakolaista maiden sisällä. Näistä 272 on siirretty. Yksi Euroopan Unionin tavoite luoda ja edistää solidaarisuutta jäsenmaiden välillä. Tätä solidaarisuutta en ole itse koskaan nähnyt vaikeiden päätösten edessä. Esimerkiksi Ranska <a href="http://www.express.co.uk/news/uk/650120/France-ferries-Calais-migrants-Britain-hours-EU-out-vote-referendum-Brexit">uhkaa</a> Iso-Britanniaa suurella pakolaisten aallolla, mikäli Iso-Britannia eroaa EU:sta. Vaikka tilanne on moninainen, se ei selvästikään heijasta solidaarisuutta, arvoa jonka avulla pakolaiskriisi voisi olla helpompaa jokaiselle maalle ja ennen kaikkea pakolaisille.<br /><br />Euroopan Unioni on instituutio, jossa kaikki maat paitsi Suomi vetävät kotiin päin. On tärkeää ymmärtää, että tälläinen arvojen venyttely ei ole mitään uutta, vaan nimenomaan kompromissi maiden välillä, jotka ajattelevat vain itseään. Osoitan itse solidaarisuutta saksalaisia kohti, joiden selkänahasta on hitaasti revitty ihoa irti muiden maiden lainojen maksamiseen ja <a href="http://uk.businessinsider.com/germany-says-it-lost-130000-refugees-2016-2?r=US&amp;IR=T">aivan liian suuren</a> pakolaisaallon kotouttamiseen. Unionin periaatteet ovat tietysti tärkeitä, mutta pitää myös ymmärtää että näitä suuria ja mahtavia arvoja ylläpitävä laitos on ihan yhtä kylmä kuin kuka tahansa muukin virkamies, ja joskus niitä vaikeita päätöksiä on tehtävä.<br /><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään (8.3) Jari Alenius kommentoi Iltasanomissa "EU:n hylkäävän historiallisia periaatteitaan yhden päämäärän vuoksi", viitaten Unionin kasassa pitämiseen ja EU:n ja Turkin keskusteluihin pakolaiskriisistä. EU joutuu myötäilemään joka päivä yhtä autoritaarisempaa maata selvittääkseen humanitääristä kriisiä Kreikassa, jossa tuhannet ihmiset ovat lukittuina Makedonian rajalla odottaakseen, Aleniuksen sanoin, "uutta tulevaisuutta".

Voidaan kuitenkin pohtia, miksi tätä uutta tulevaisuutta ei ole Kreikassa? Minkä takia Kreikassa on "epäinhimilliset olot"? Siksikö, että maa on korruption avuin taloudellisessa kriisissä, jonka takaiskuja muut eurooppalaiset maksavat, ja tavalliset kreikkalaiset kärsivät? Kuulostaa oudon tutulta.

EU hylkäsi periaatteensa jo kauan sitten. Kreikan varallisuuden pimittäminen, velkajärjestelyt ja suoranainen pelleily Euroopan politiikassa olivat EU:n sääntöjen vastaisia. Nyt poliitikot tajuavat kuitenkin sanoa suoraan "ei", ja myöntyä vapaan liikkuvuuden karsimiseen yhteisen hyödyn edessä. Visegrád-ryhmä ajaa kovaa linjaa pakolaisten suhteen, ja jo viime vuonna saimme lukea Unkarin pääministerin Viktor Orbánin kovasta rajapolitiikasta, joka itseasiassa, oli nimenomaan EU:n sääntöjen mukaista. Unkarilla on velvollisuus rekisteröidä maahan tulevat pakolaiset Dublin-säännöksen mukaan. Toinen sääntö, joka on jo kauan sitten unohtunut.

Yhteinen hyvä on kuitenkin suhteellinen käsite. Jos emme väärin muista, EU:n piti siirtää 160 000 pakolaista maiden sisällä. Näistä 272 on siirretty. Yksi Euroopan Unionin tavoite luoda ja edistää solidaarisuutta jäsenmaiden välillä. Tätä solidaarisuutta en ole itse koskaan nähnyt vaikeiden päätösten edessä. Esimerkiksi Ranska uhkaa Iso-Britanniaa suurella pakolaisten aallolla, mikäli Iso-Britannia eroaa EU:sta. Vaikka tilanne on moninainen, se ei selvästikään heijasta solidaarisuutta, arvoa jonka avulla pakolaiskriisi voisi olla helpompaa jokaiselle maalle ja ennen kaikkea pakolaisille.

Euroopan Unioni on instituutio, jossa kaikki maat paitsi Suomi vetävät kotiin päin. On tärkeää ymmärtää, että tälläinen arvojen venyttely ei ole mitään uutta, vaan nimenomaan kompromissi maiden välillä, jotka ajattelevat vain itseään. Osoitan itse solidaarisuutta saksalaisia kohti, joiden selkänahasta on hitaasti revitty ihoa irti muiden maiden lainojen maksamiseen ja aivan liian suuren pakolaisaallon kotouttamiseen. Unionin periaatteet ovat tietysti tärkeitä, mutta pitää myös ymmärtää että näitä suuria ja mahtavia arvoja ylläpitävä laitos on ihan yhtä kylmä kuin kuka tahansa muukin virkamies, ja joskus niitä vaikeita päätöksiä on tehtävä.

 

]]>
3 http://eemilwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213301-eu-hylkasi-periaatteensa-jo-kauan-sitten#comments Demokratia EU Kreikka Pakolaiskriisi Tue, 08 Mar 2016 11:10:29 +0000 Eemil Wallin http://eemilwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213301-eu-hylkasi-periaatteensa-jo-kauan-sitten